Demure

Paria tuntia aiemmin vuorokausi oli vaihtunut jouluaaton puolelle, kun varsomishälytin lähetti puhelimeeni ilmoituksen. Olin melko varma minkä tamman hälytin oli vuorossa, sillä edeltävänä päivänä kyseinen tamma oli käyttäytynyt varsomista ennustavasti. Tarkistettuani ilmoituksen sainkin asiaan varmistuksen. Varsova tamma oli Wareham Viktorina. Ruunikko tamma oli saamassa toisen varsansa ja tietenkin se päätti aloittaa varsomisen aattoa vastaavana yönä, jolloin olisin toivonut saavani nukkua rauhassa. Lähdin kuitenkin tarkistamaan tamman tilannetta ja homma näytti olevan hallinnassa. En kuitenkaan osaa jättää luontoa hoitamaan asiaa, vaan jäin varmuuden vuoksi seuraamaan tilannetta. Muutama tunti siinä kuluikin aikaa, kunnes noin aamulla viiden aikaan ruunikko orivarsa näki maailman ensimmäisen kerran. Se oli hyväkuntoinen ja nousi odotetusti jaloilleen. Emä alkoi hoitaa varsaa kuten kuuluu ja pian ori etsiytyi nisälle. Sen jälkeen heitin tammalle heinät, jätin kaksikon tutustumaan toisiinsa ja pääsin nukkumaan pariksi tunniksi.

Rauhallinen ja seurusteluun taipuva Sincorion on yksi työntekijöiden lempihevosista. Ruunikko ori on kiltti ja hyvätapainen, jonka vuoksi sen käsittely on aina yhtä sujuvaa. Sincorion nauttii harjailu hetkistä sekä ihan vain pelkästä höpöttelystäkin, kunhan välillä viitsii rapsutella korvan takaa tai kaulasta. Varustaminen, eläinlääkäri, kengittäjä, you name it, mikään ei tuota ongelmia. Hoitaessa orin alahuuli roikkuu pitkällä maata kohti ja takajalat lepuuttavat vuorollaan. Varustamisen alkaessa se kuitenkin heräilee, muttei ala säheltää taikka touhottaa mitään sen enempää.
Lastaaminen on sujuvaa kuten myös matkustaminen. Sincorion kulkee niin yksin kuin seurassa helposti ja rauhallisesti. Laumassa elää myös hyvin tasapainoista eloa. Ei ole mitenkään näkyvä persoona laumassa, mutta ei myöskään suostu nöyrtyä toisten tossun (tai siis kavioiden) alle. Ori kykenee jäädä yksin tarhaan eikä sitä haittaa jäädä talliinkaan viimeiseksi. Taluttaessa kulkee reippain askelin, mutta ei rymistele minne sattuu, vaan kulkee asiallisesti ja ihmistä kunnioittaen.

Ratsuna Sincorion on huomattavasti hoitotoimia virkeämpi, muttei juokse alta karkuun. Se kuuntelee ratsastajaa ja toimii mielellään sekä yhteistyökykyisesti. Liian herkkä Sincorion ei ole, mutta ei vaadi kuitenkaan kovia apuja liikkuakseen. Ei hetkahda pienistä ratsastajan virheistä, vaan pikemminkin hidastaa menoa kuin kysyen mitä ratsastaja yrittää sille kertoa. Ori on kohtalaisen rohkea, joka näkyy parhaiten aitojen sisällä. Maastossa rohkeus on hieman heikompaa sorttia ja Sincorion säpsähtelee milloin minkäkin äänen tai näyn takia.
Esteradalla Sincorion on erittäin ketterä ja sen kestävyys on todella hyvä. Hypyissä on reippaasti voimaa ja ori osaa laskelmoida askeleensa itsenäisesti, mutta ei pahastu jos ratsastaja hoitaa omaa osuuttaan. Sincorionin hyppytekniikka on kohtalainen. Se hyppää yleensä korkealle, mutta jalkojen alle kerääminen on huonohkompaa. Korkeuden takia se kuitenkin ylittää korkeusesteet ihan sujuvasti. Pituusesteillä ori vaatii paljon enemmän tarkkaavaisuutta ja treeneissä yleensä niihin kiinnitetään enemmän huomiota. Nopeus on Sincorionin heikoin lenkki. Se ei ole nopein mahdollinen ratsu, mutta sen ketteryys kompensoi radoilla sitä, kun voi valita lyhyempiä ratsastusteitä.

Kilpailupaikoilla Sincorion ei pidä itsestään meteliä tai pyri esiintymään. Se pysyy tyynen rauhallisena hoitamisen ja varustamisen ajan eikä välitä ympärillä olevasta hälinästä lainkaan. Oman ratansa suorittaa kuten kotioloissa ja toimii hyvin yhteistyössä ratsastajansa kanssa. Radan koristeet, yleisö, äänet tai valot eivät vaikuta orin suoriutumiseen mitenkään.