Tervalan kylä

[klikkaa kartta suuremmaksi]

Tervalan kylä on ollut 1920-luvulta asti osa Sauran kaupunkia. Tervalan kylä on saanut nimestä kylän keskellä olevasta pikkuruisesta Tervajärvestä. Länsipuolelta kylä rajoittuu maantiehen ja itäpuolelta suureen Syväjärveen. Syväjärvestä alkava Pihkajoki kulkee kylän läpi ja Tervalantien puusiltaa pitkin pääsee ylittämään joen Tervalankosken kohdalta. Tervalan postinumeroalue ylettyy raviradalle asti ja postinumeroalueella asuu vakituisesti noin viisikymmentä asukasta.

Maantietä pitkin Sauran keskustaan pääsee reilussa vartissa, mutta vanha ja huomattavasti pidempi reitti kaupunkiin kulkee mutkaisia hiekkateitä pitkin.

Rihtniemen maastoesterata ja Rihtniemen ranta

Rihtniemen tilaan kuuluvaan metsään on rakennettu oma pieni maastoesterata, josta löytyy kymmenen matalahkoa kiinteää maastoestettä. Maastoesterata on melko leveä ja hyväpohjainen eikä siellä liiku muita ihmisiä, joten maastoreiteillä on turvallista ottaa reippaampiakin laukkapätkiä.

Lyhyen matkan päässä Rihtniemestä, nykyisin varsinaisen pihapiirin ulkopuolella on Rihtniemen oma pieni uimaranta ja savusauna. Ranta on hiekkarantaa koko matkan tien päästä rihtniemen niemenkärkeen saakka. Rannalla on luvallista ratsastaa ja uittaa hevosia, kuitenkaan ei aivan laiturin ja saunan edustalla. Ennen tie rantaan kulki lehmien laitumien läpi, nykyisin osa vanhoista lehmälaitumista on metsää ja osa hevosten kesälaitumia.

Katajan lammastila

Katajan lammastilalla asuu viisihenkinen perhe ja noin sata lammasta sekä toistasataa kanaa. Lampolan yhteydessä on pieni tilakauppa, jossa myydään kananmunia, lampaan lihaa ja lampaanvillasta kehrättyä villaa. Katajan tilan munia ja lampaanlihaa myydään myös lähikaupunkien ruokamarketeissa. Kesäisin tilan viereisillä pelloilla näkee laumoittain lampaita ja loput tilan pelloista ovat viljapeltoina. Syksyisin sadonkorjuun jälkeen Rihtniemen tallilaisilla on mahdollisuus ratsastaa Syvälammentien ja Tervalantien risteyksessä olevalla pellolla ja samalla pellolla saa ratsastaa myös talvella. Katajan tilan läpi kulkevalla tiellä saa ratsastaa, mutta tien päässä olevien kesämökkien pihoille ei toivota hevosia.

Hepomäki

Nimestään huolimatta Hepomäen tilalla ei koskaan ole ollut hevosia yhtä tai kahta maatilan töissä käytettyä hevosta enempää. Paikka on vanha maatila, jossa nykyään asuu noin seitsemänkymppinen pariskunta. Tilan nimitys tulee Hepomäen tilan ja Tervalan vanhan kyläkoulun välissä kohoavasta kivikkoisesta hepomäestä. Hepomäen pihaan eksyvää ratsastajaa hemmotellaan takuuvarmasti tuoreella pullalla ja kahvilla, mikäli isäntäväki vain sattuu olemaan kotona.

Isosaari ja Isosaaren uimaranta

Isosaaren uimaranta on erityisesti Tervalan mökkiläisten suosiossa. Hiekkaranta on tarkoitettu vain ihmisille, eikä sinne saa mennä uittamaan hevosia. Uimarannan yhteydessä on pieni venesatamaksi kutsuttu alue, jossa Tervanummenpolun mökkiläiset ja Isosaaren mökkiläiset säilyttävät soutuveneitään. Isosaari oli pitkään asumaton saari, ennen kuin 2000-luvun alussa sinne rakennettiin hulppea kesämökki, jonne on kulku ainoastaan veneellä Isosaaren uimarannan kautta.

Tervanummenpolku

Tervanummenpolun varrella on useita kesämökkejä. Niistä Pihkajoen puoleisilla mökeillä on omat rannat Pihkajoen varressa, mutta Tervajärven puoleiset mökkiläiset kulkevat vähän matkan päähän Isosaaren uimarannalle. Mökkiläisten pyynnöstä ja naapurirauhan säilyttämiseksi ratsastusta Tervanummenpolulla on syytä välttää.

Syväranta

Syvärannan kauniissa vaaleankeltaisessa talossa asuu noin viisikymppinen pariskunta, jotka omistavat Syväjärven ja Syvälammen rannalta useita kesämökkejä. Mökit ovat vuokrattavissa ja erityisesti juhannuksen aikoihin mökit ovat aina täynnä. Mökeillä vierailee myös paljon venäläisiä turisteja. Syvärannan tilalla on myös mansikkapeltoja, joista saa kesäisin pientä maksua vastaan käydä keräämässä mansikoita.

Vanha kyläkoulu eli nykyään Stall Varjoranta

Tervalan vanha kyläkoulu lakkautettiin vuonna 2011, ja vuodesta 1990 lähtien siinä oli enää luokat 1-6. Nykyisin kaikki Tervalan kylältä tulevat peruskoululaiset (noin kymmenen) kulkevat bussilla Sauraan kouluun. Parhaimmillaan 50- ja 60-luvuilla koulussa oli reilut seitsemänkymmentä oppilasta, mutta seitsemänkymmentäluvulta alkaen oppilasmäärä oli ollut tasaisessa laskussa. Kyläkoulun pihassa on keinut ja kiipeilyteline jossa varsinkin kesäisin näkee mökkiläisten lapsia leikkimässä, mutta muuten koulun piha on autio. Koulun pihasta lähtee metsään pieni kinttupolku, jota pitkin pääsee Syväjärven rannan kallioille.

Syksyllä 2022 Rihtniemessäkin hevosia kengittävä Max Varjoranta osti kyläkoulun itselleen ja rakensi pihan varastorakennukseen pienen tallin omille hevosilleen ja muutamalle yksityiselle. Hevosten tilat ovat oikein hyvällä mallilla, mutta varsinainen koulurakennus on vielä ison remontin päässä asumiskuntoisesta... Ehkä sekin remontti joskus valmistuu

Syvälampi

Syvälampi on pieni metsälampi, jonka rannalla on Syvärannan omistuksessa olevia kesämökkejä. Syvälammen vesi on kirkasta ja kylmää kesähelteilläkin. Lammen ohitse kulkevaa Syvälammentietä pitkin pääsee Syvälammen pohjoispuolelle kohoavalle Jyrkkävuorelle. Jyrkkävuoren alue on siistiä kangasmetsää ja siellä on hyvät maastot kiipeillä hevosen kanssa mäkiä ylös ja alas.

Pihkajoki

Syväjärvestä alkava Pihkajoki kiemurtelee välillä umpimetsässä ja välillä peltojen välissä, minkä lisäksi sen varrelta löytyy useita kesämökkejä. Myös muutaman kilometrin päässä Rihtniemestä sijaitseva Sauran ravirata on aivan Pihkajoen rannalla. Joen ranta on melkoista ryteikköä, mutta jos sellaista ei hätkähdä, on rantaan mahdollista päästä Tervalantien kautta Tervalankosken yli kulkevan sillan kohdalta. Aivan kosken alajuoksulla joen virtaus on melko voimakas, mutta vähän matkan päässä virtaus laantuu ja jokeen voi pulahtaa vaikka uimaan.

Kiiskenoja

Kiiskenojan vanhan tilan pelloilla viljellään vieläkin kauraa ja vähän kaikkea muutakin. Muutama vuosi sitten tapahtuneen omistajanvaihdoksen myötä tilalle ja sitä kautta koko kylälle saatiin yhtäkkiä roppakaupalla uusia tuulia, kun Kiiskenojan nykyinen isäntäpari Timo ja Hannele remontoivat pihapiirissään olevaan vanhaan navettaan oman salakapakan, joka kulkee virallisemmin nimellä Kiiskenojan Kaljanavetta. Salakapakka palvelee joka keskiviikko ja jokatoinen perjantai ja silloin paikalla on koko kylä.