Kerrankin voin myöntää, että Mulberry Arkin ostaminen oli tarkkaan ja hartaasti harkittu. Myönnän olevani hiukan turhankin usein melko impulsiivininen hevosshoppailija, mutta tällä kertaa maltoin punnita asiaa hiukan pidempään. Suurimpana harkintaa aiheuttavana tekijänä oli orin emän puolen suku, josta löytyi molemmilta puolilta melko tuttuja nimiä - kuten oma orimme Grandgester. Orin emä itse toisaalta oli erittäin mielenkiintoinen, sekä Mulberryn isän suku teki vaikutuksen. Luovuin siis periaatteestani olla ostamatta omien hevosten jälkeläisiä talliin, enkä ole katunut tätä päätöstä hetkeäkään.
Luonnekuvaus
Jo varsasta asti Mulberry Ark - tutuille vain Leksa - on osoittanut olevansa jonkinsortin ikiliikkuja. Sen energiavarastot tuntuu olevan kyltymättömät, ja siinä vaiheessa kun kuvittelet tehneesi tehokkaan treenin, löytyy Leksalta vielä vaivattomia ekstrakierroksia.
Leksan energisyys näkyy jo oria hoidettaessa. Se ei millään malttaisi seistä paikoillaan, ja olisikin mielellään jatkuvasti hyörimässä ja pyörimässä johonkin suuntaan. Mikäli liikkuminen ei onnistu, täytyy esimerkiksi etujalkoja päästä heiluttelemaan ja kuopimaan ilmaa. Ei se sinäänsä tuhmuuttaan pyöri - ori on kyllä varsin hyväntuulinen tapaus. Leksaa käsitellessä tarvitaankin rutkasti hyviä hermoja ja kärsivällisyyttä, jotta sen kanssa selviää ilman sen suurempia hermoromahduksia. Välillä saattaa löytyä joku hyvä raptsutuspaikka, ja ori malttaa hetkeksi seisahtua nauttimaan rapsutuksista, mutta pian häsellys taas jatkuu. Kengitystä varten ori on hyvä kevyesti rauhoittaa, sillä se välillä saattaa kuvitella omaavansa mitä ihmeellisimmän tasapainon, ja saattaa nostella esimerkiksi toista etujalkaa, vaikka kengittäjä olisi toisessa kiinni. Ihme ja kumma - klippauksen ajan ori kuitenkin malttaa seistä paikoillaan. Lienee syynä ihoa mukavasti kutittava klipperi.
Leksa on ratsastettavuudeltaan oikein mukava, kunhan sen energisyyteen vain sopeutuu. Se on aina hyvällä tuulella lähdössä töihin, omaa erittäin hyvän työmoraalin, eikä koskaan sano ei millekään. Orin kanssa toimii parhaiten erilaiset kiemurat ja pohkeenväistöt, joilla sen saa keskittymään ratsastajaansa. Energisyydestään huolimatta Kejsa vaatii todella tiiviin istunnan, ja sillä täytyy vain uskaltaa pitää jalkaa lähellä. Se ei voi sietää liian vahvaa kättä, ja ahdistuu liian sitovasta tuntumasta. Tällöin muunmuassa piaffessa ori saattaa yrittää hypätä pystyyn. Orin näyttävin askellaji on ravi, jossa on hieno lennokkuus ja pyöreys.
Kisapaikalla orin kanssa avainasemassa on groomilla hyvät lenkkikengät. Leksa jaksaa taapertaa ympäri kisa-alueita vaikka aamusta iltamyöhään, ja on hyvin kiinnostunut ympäristöstään. Se on vieraissa paikoissa kuitenkin itsevarma, eikä pelkää eikä jännitä mitään vastaantulevaa. Ori on hieman levoton matkustaja, ja matkustaakin kaikista parhaiten isossa kuorma-autossa muiden hevosten ympäröimänä.