Valmennukset
09.03.2019, valmentanut VRL-14761
Tummanruunikko kepeän näköinen hannovertamma vapisi kuin haavanlehti seistessään keskellä maneesia. Evelynin vierellä seisoi tämän ratsastaja Maura, joka kovasti pyrki rohkaisemaan ratsuaan. Kun Maura pääsi tamman selkään, ei tämä varmasti edes ennättänyt kuin miettiä liikkeelle lähtöä, niin tamma oli jo taittamassa matkaa kepein askelin. Vaikka Evelyn vaikutti hieman epävarmalta ja hieman araltakin ensi silmäykseltä, sai Maura alkuraveihin mennessä tamman rentoutumaan ja siitähän kuoriutui mitä mallikkain koulupolle. En ole ikään nähnyt niin hennon ja samaan aikaan kuitenkin myös varman näköisiä raviliikkeitä. Voltteja pyöritellessään Maura piti kevyen tuntuman tamman suuhun ja samaan aikaan keskittyi siihen ettei purista tai patista ratsuaan eteenpäin istunnalla tai pohkeella. Muut ratsukot meinasivat jäädä vaille huomiota minun ihastellessani Evelynin upeita avoja ja sulkuja. Ryhmän muut ratsukot jäivät kyllä näissä toiseksi, tamma oli näissä lyömätön. Kun kumpaankin suuntaan oli saatu tehtyä avot ravissa ja laukassakin, oli aika siirtää ratsu koottuun laukkaan. Kootussa laukassa valmennusryhmä siirtyi kahdeksikolle, jossa luvassa oli alkuun peruutus-laukka siirtymiä. Siirtymät tehtiin päädyissä ja kahdeksikon solmukohdassa. Evelyn oli jo hyvin herännyt työn tekoon, eikä tamma ainakaan toistaiseksi ollut kyllästynyt tekemään sille opastettuja tehtäviä. Peruutuksissa neitokaisen pää nousi pilviin, sillä Mauralla oli hitusen liian tiukka tuntuma. Juuri kun olin asiasta mainitsemassa, antoi Evelyn omaa palautetta pomppimalla etupäätään ilmaan. Maura rauhoitteli tammansa ja nosti sitten laukan kevyellä kyljen hipaisulla, jonka jälkeen Evelyn malttoi jälleen keskittyä oleelliseen. Kun muut vielä tekivät laukkasiirtymiä, pyysin Mauraa ratsastamaan Evelynin kanssa muutamat ravi-piaffe-passage-piaffe-ravi siirtymät ja voi että, olisittepa olleet näkemässä! Tavallisesti kun näkee puoliveristen menevän näitä siirtymiä ovat ne hieman raskaan näköiset, mutta nyt kun kevyt rakenteinen hannovertamma esitteli liikkeitään, ei voinut muuta kuin huokaista ihastuksesta. Maura istui hieman edessä, joka vähän rajoitti tamman liikkeitä, tosin en epäilisi yhtään etteikö Evelyn lähtisi suunnilleen lentoon jos liikkeitä ei hieman rajoitettaisi. Lopuksi oli luvassa vielä laukanvaihdokset, joissa Evelyn oli jälleen iskussa. Ainoastaan muutamaan otteeseen tamma sai hieman turhan suuret laukanvaihtoavut, jolloin kipakan kiljahduksen saattelemana Maura sai kokea tammamaisia pikkupukkeja. Evelyn jännittyi jälleen loppuraveissa, kun maneesin katolta alkoi liukumaan lunta alas. Pienen laukkapyrähdyksen päätteeksi tamma sai siirtyä loppukäyntejä tekemään niin, että Maurakin tuli alas selästä ratsuaan taluttelemaan.
Palaute: Evelyniä voi kuvata vain yhdellä sanalla: upea. Onhan tämä tummanruunikko kaunotar mitä hienoin kouluratsu, ei siitä ole kahta puhettakaan. Mauran ja Evelynin välillä on sivusta katsojan silmään lähes näkymätön luottamussuhde. Ei epäilystäkään etteikö kaksikko tosissaan puhaltaisi yhteen hiileen. Mauran täytyy vielä kiinnittää huomiota omaan istuntaansa ja toisinaan myös käsiensä asentoon, sillä ne ovat oikeastaan ainoat asiat jotka pidättelevät Evelyniä kulkemasta peräänannossa rentona ja vetreänä. Tamma jännittyy selvästi silloin, jos sen selässä istuu liian etukenossa. Liian takakenossa istuttaessa Evelyn puolestaan lähtee kiihdyttämään pois ratsastajan alta, mikä ei myöskään ole toivottu efekti. Evelyn on taitava ratsu ja Maura on taitava ratsastaja, eihän siitä voi muuta syntyä kuin menevän näköistä menoa ja meininkiä. Tähän kaksikkoon uskon törmääväni vielä myöhemminkin, ihan kansainvälisissäkin kouluratsastuskilpailuissa.
30.01.2019, valmentanut meera
Lähdimme hakemaan Evelynin ja Mauran kanssa tasaista tuntumaa ja eteenpäinpyrkimystä isolla pääty-ympyrällä. Ratsukko aloitti vasemmassa kierroksessa, joka on tämän ratsukon helpompi kierros. Mauran oli tarkoituksena ajatella kaikki tekeminen suoruuden kautta ja ulkoapujen tuella. Ulko-ohja kontrolloisi hevosen ulkolapaa ja liiallista sisäpohkeen käyttämistä tulisi välttää. Mauran täytyi ajatella Evelynin kanssa aktiivista ja hieman tavallista lyhyempää käyntiä, sillä liian pitkien askelien saattelemana Evelyn häviää helposti Mauran alta ja tahti muuttuu passimaiseksi. Kun Maura sai hevosensa selän hyvin mukaan lyhyemmässä käynnissä, lähti hän vähitellen pyytämään tammalta isompaa käyntiä.
Ravissa ajatuksena oli edelleen se sama ulkoavuilla tukeminen. Ratsukko lähti ravaamaan ja Maura sanoi, että hevonen ei tuntunut aivan yhtä hyvältä kuin esimerkiksi eilen. Varsinkin oikeaan kierrokseen se jonkun verran vastusteli heittelemällä päätään ja työntämällä kieltään ulos. Annoin Mauralle ohjeeksi, että yrittää pitää kätensä tasaisena ja tuntuman hevosen suuhun koko ajan niin, ettei pään viskomisen aikana ohja pääsisi löystymään. Maura näytti olevan hieman huolestunut. Pyysin ratsukkoa nostamaan laukan. Maura saisi laukata muutaman kierroksen hieman löysemmällä ohjalla, isoa, eteenpäin vievää laukkaa. Maura siirsi sen jälkeen hevosen raviin ja hevonen oli kuin eri ratsu! Se vain tarvitsisi hieman energiansa kompensointia sekä herättelyä.
Vasempaan kierrokseen hevonen oli aivan upea! Evelyn liikkui isoilla liikkeillä ja täysin omalla moottorilla. Hevonen halusi mennä eteenpäin ja se liikkui tyytyväisen näköisenä. Maura hymyili kuin Naantalin aurinko: se näytti tuntuvan myös satulaan erinomaisen hyvälle. Evelynille sekä Mauralle näytti tekevän hyvää ihan perusharjoitukset ja hevonen kyllä vertyi ihan mielettömän paljon!
04.01.2019, valmentanut Jannica
Evelyn tuntui taas talvikauden kunniaksi sulloutuneen pieneen pinkkiin
kuplaansa, moraalia riitti työntekoon juuri ja juuri, ainakin silloin,
kun pari teki sellaisia tehtäviä, jotka tammaa sattuivat tänään
miellyttämään. Ihan hieman tammamaista kiukuttelua ja vastaanlaittoa,
jonka juuri ja juuri huomasi apuihin vastaamisen hitautena oli ilmassa.
Kuitenkin ratsastaja haldasi tilanteen hyvin, eikä tehnyt tamman
huonosta päivästä ylimääräistä numeroa. Ihailin toisinaan Mauran
kärsivällisyyttä nimenomaan tammojen selässä. Tänäänkin siitä olisi
hyötyä, jos meinasi Evelynin saada keskittymään hieman tätä
alkuverryttelyä enemmän tekemiseen. Saitte aloitella itsenäisellä
alkuverryttelyllä, jonka lopussa Evelyn kulki hienosti omalla
moottorilla, ainakin motivaatiota sillä riitti puurtamiseen, vaikka anti
ei aina ollut ihan parasta, jos tehtävä oli tylsä tai se ei ymmärtänyt
mitä Maura halusi. Maura antoi tammalle kuitenkin hyvin tilaa toteuttaa
itseään, kunhan se pysyi tehtävänannon sisällä edes jotenkuten. Kun
siltä ei liikaa pyydetty heti alkuun, alkoivat tammamaiset jumittamiset
ja hitaudet jäädä alkutunnin osalta siihen paikkaan. Ravitehtävissä
tamma jaksoi keskittyä oikein hyvin, kun päästiin alkuun, mutta
laukkaaminen ei tänään ilmeisesti huvittanut, sen verran hitaita olivat
Evelynin reaktiot laukkapohkeisiin, että sait ottaa raipankin avuksi.
Enempää ei tarvittu, kuuliainen tamma uskoi melko vähällä, että nyt
oltiin töissä ja se oli pakko tunkea pieneen päähänkin, ettei
laiskottelulle ollut tänään sijaa. Palkaksi hyvästä työpanoksesta
laukkatehtävissä saitte ottaa muutamat piaffit ennen välikäyntejä.
Välikäynnit tulivat hyvään tarpeeseen, ehkä tamma oli jo väsähtänyt
kaikkeen pieneen keplotteluun ja vääntöön alkuverkassa, koska kävelyn
jälkeen se oli kuin eri hevonen: kulki kauniissa muodossa vaikka et
juuri tehnyt töitä selässä. Omaan ratsastukseen saisit erityisesti
lepohetkien jälkeen vielä kiinnittää huomiota, että vaadit hevoselta
lopputunnista myös yhtä paljon työtä ja keskittymistä kuin mitä tunnin
alussa. Jotenkin lopputunnin ratsastus vaikutti osaltasi hieman hommien
kesken jättämiseltä ja panostusta olisi saanut olla enemmän, vaikka
tehtävät olivatkin tasollenne helppoja. Kertaus on kuitenkin se
opintojen äitihahmo.. Ravityöskentelynne ennen loppuraveja oli sen
sijaan kaunista katsottavaa, kun Evelyn alkoi rentoutumaan ja istuit
hyvässä ryhdissä selässä, melkein voikin sanoa että parhaat pätkät
tulivat tänään kokonaisuutena loppuraveissa, kun saitte vuorosivuilla
ottaa koottua ravia ja sitten antaa reilummin ohjaa venyttelyyn. Ennen
loppuverryttelyä otettiin vielä muutamia vastalaukkatehtäviä loivalla
kaarevalla uralla, jossa Evelyn oli kuitenkin liiankin skarppina ja
vaihtoi aina pyytämättä laukan kaarella myötälaukaksi. Toisen kerran
tullessa se kuitenkin päätti kuunnella ohjeitasi ja tehtävä sujui
paremmin, vaikka vastalaukassa tamma olisi saanut puolestaan olla
pystympi eikä niin paljon nojata ohjalle, kantaa siis itsensä paremmin.
Tänään toimitte hyvin yhteistyössä, työskentelyssä näkyi harjoittelu
yhdessä, jatkakaa samaan malliin älkääkä unohtako harjoitella annettuja
tehtäviä myös välillä. Myös tunnilla opeteltujen ja kerrattujen asioiden
ratsastus omatoimisesti auttaa jatkamaan ensi kerralla siitä mihin on
jääty, opastin vielä loppukäyntejä seuratessani, että tamma astuu
kunnolla etujalan jäljen ylitse.
Päiväkirja
23.04.2018, kirjoittanut omistaja
En malttanut odottaa, että uusin ostokseni saapuisi tallillemme. Pian saapuva tamma olisi oiva lisä hevosten joukkoon, sillä tammoja ei turhan montaa tallissa asustanut. Sitä paitsi, täysin uusi veri oli aina tervetullutta talliin. Siinä missä Helmwaldista aiemmin meille tullut Chimaera ei ole hurmannut ketään muita kuin minut (joka tosin taitaa olla hyvin yleistä mun hevosvalinnoissa...), toivoin todella, että pian saapuva pikkutamma hurmaisi muidenkin sydämet.
Pieni siro tamma sipsutti alas hevosautosta varovaisin askelin tarkkaillen alerttina ympäristöään. "Minkä ponin olet tälläkertaa ostanut?" Riley huudahti tamman nähdessään. Arvasinhan sen, että tamman pienestä koosta tulee varmasti sanomista. Jos Riley saisi päättää, ei tallissa olisi yhtään alle 175cm korkeaa hevosta. Koska itseltäni pituutta löytyy kuitenkin vain vaivaiset 163cm (pipo päässä ja luistimet jalassa...) en nähnyt tamman pientä kokoa minkäänlaisena ongelmana. "Odotahan vain, kun tää lähtee liikkeelle. Ja eiköhän se vielä vähän kasva, onhan se kuitenkin vasta kolmevuotias."
