En voinut vastustaa kiusausta tarjota omaa oriani isäehdokkaaksi, kun huomasin Kurjenpesästä olevan tamma tarjolla. Jostain syystä Kurjenpesässä oli vain sitä jotain, ja se joku oli niin vahva, että huomasin suunnittelevani varsan ostoa Suomesta. Tamma Fiina oli tehnyt jo vaikuttavan uran kouluratsastuksessa, sekä sun sukupaperit tekivät vaikutuksen. Loppujenlopuksi orivalinta ei ollut edes vaikea. Ja varsasta tulikin täydellinen yhdistelmä vanhempiaan. Laadukas ja näyttävä, esiintymistä rakastava tamma.

Luonnekuvaus

Iloisen eloisat vilkutukset, lentosuukot sekä "olette paras yleisö koskaan!" -tyyliset huudahdukset kuuluisivat varmasti Guerlainin vakiokäytökseen kilpailutilanteissa, mikäli se olisi ihminen. Hannovertamma päivänselvästi nauttii esiintymisestä, sen jokaista liikettä seuraavista silmäpareista, suorituksen jälkeen saatavista aplodeista. Niin kameroille kuin peileillekin Guerlain keimailee vallan asiakseen, aivan samalla tavalla kuin se röyhistelee rintaansa yleisön edessä pannen aina parastaan jo verryttelyistä lähtien.

Valtaosan ajasta Guerlainin kanssa touhuaminen on hyvin leppoisaa puuhaa. Ruunikko on kaikin puolin kiltti, seurallinen hevonen, joka suhtautuu suurimpaan osaan asioista ja tilanteista mutkattomaan tyyliin. Muutamasta asiasta tamma tosin tekee numeron, joko siksi, että jännittää, tai siksi, ettei yksinkertaisesti siedä. Tätä "ei siedä" -osastoa edustavat lähinnä kuljetussuojat sekä ötökkähuppu ja -loimi, suihkuteltavat hyönteismyrkyt ovat ihan okei. Totta kai Guerlain-raasu on todellinen ötökkämagneetti, joka kesäisin ulkoillessaan juoksee itsensä hikeen ilman asianmukaista ötökkäsuojavaatetusta. Tamma tuntuu inhoavan noita pukineita silti, vaikkei ole muista loimista moksiskaan. Kuljetussuojia Guerlain protestoi jalkojaan nykien ja polkien, eikä se mielellään ota askeltakaan kuljetussuojat jalassaan. Liikkuessaan ruunikko ottaakin hyvin omituisia, liioiteltuja askelia, nopeita pyrähdyksiä eteenpäin vain jumittaakseen saman tien paikoilleen. Matkustaminen itsessään ei hannoveria hetkauta, reissaaminen on sille jo tuttua, rutiininomaista puuhaa.
Siinäpä ne isoimmat huomionarvoiset seikat olivatkin. Mihinkään muuhun Guerlain ei reagoi noin vahvasti, korkeintaan se vähän kerjää huomiota ja herkkuja. Kengitykset, klippaukset, eläinlääkärin toimenpiteet ja kaikki muu vähän arkista harvinaisempi, kausittainen tai hyvin harvinainen puuha sujuu todella helposti. Guerlain ei reagoinut irvistystä isommin silloinkaan, kun se kerran piti letkuttaa.

Hyvin elastisesti, aina ylämäkeen liikkuva Guerlain on melkoisen näyttävä ihan ilman yleisöäkin. Tammassa on ryhtiä ja tyyliä, liikkuminen näyttää vaivattomalta ollen kevyttä ja voimakasta samaan aikaan. Takaosa tosiaan työntää eikä vain meinaa! Askel on matkaavoittava, rytmi tasaisen tahdikas. Ravi sekä laukka ovat vain parantuneet ratsastajan kanssa työskentelyn myötä, käynti sen sijaan oli alkujaankin niin hienoa, ettei siinä olisi edes ollut mitään, mitä parantaa.
Suustaan tamma on äärettömän herkkä, nuorena se protestoi kovakätisyyttä todella vahvasti, välillä ihan pukitellen. Pukitteleminen on iän myötä jäänyt, mutta mikäli ratsastajan käsi on kova, Guerlain kyllä polkee jalkaa, potkaisee vatsansa alle, pakenee kuolaintuntumaa kaikin tavoin päätään viskoen, kiihdytellen tai pysähtyen.
Pehmeäkätisen, muutenkin osaavan ratsastajan kanssa Guerlain taas ei vänkää vastaan ollenkaan, eihän sellaiselle ole mitään syytäkään. Ruunikko ei tylsisty samojen asioiden pitkiin hiomistoistoihin tai koe mitään liikettä, hankaliakaan, vastenmielisinä. Käyntityöskentely ei ole sen pitkäveteisempää kuin ravi- tai laukkatehtävienkään treenaaminen, perusasiatkaan eivät ole muuttuneet pitkästyttäviksi. Puomijumppa saa Guerlainin ihan innostumaan, samaten laukanvaihdoista hannover nauttii kerta toisensa jälkeen. Kouluratsastus, kaikkine hienouksineen, on selkeästi Guerlain leipälaji. Tamma on lahjakas, ja mikä tärkeintä, se nauttii lajin hienouksista valtavasti – vielä enemmän kuin yleisöstä. Ihmekös tuo, kun kouluratsastuskilpailut ovat Guerlainille elämän juhlahetkiä!