20.02.2024 - Varsalaatiksen ensikertalaiset
Edeltävänä iltana olimme pesseet Nocturnan huolellisesti ja kuivauksen jälkeen loimitettu, ihan vaan varuiksi, sillä en ollut varannut seuraavalle aamulle aikaa uudelleen pesuun. Aamulla tallissa odotti onneksi edelleen loimi päällä siistissä kunnossa oleva ori. Tuo ori ei varmasti ymmärtänyt mitä tapahtuu, se vain odotti aamuruokiaan kuten tavallisesti. Minä sen sijaan melkein tärisin jännityksestä, vaikka periaatteessa eihän tässä pitäisi olla mitään sen poikkeavampaa kuin aiemmilla kerroilla. Olimme lähdössä Nocturnan kanssa kouluvarsojen laatuarvosteluun, jossa olisimme ensimmäistä kertaa ikinä. Saksaan muutettuani aloin tutustua laajemmin laatuarvosteluihin ja kävin viime vuoden puolella jo yhden varsan kanssa, mutta se oli estevarsoille suunnattu, joten nyt olimme menossa jälleen täysin uutta asiaa kohti. Nocturna sai aamuruokansa, muiden täytyisi odottaa aamuvuorolaisia nyt. Orin syötyä ruokansa, sen hoitaja Emma alkoi valmistella oria kuljetusta varten. Itse valmistelin itseni ja kaikki tarvittavat paperit sekä siirsin kuljetusauton tallin edustalle. Pian pääsimmekin matkaan.

Kouluvarsojen laatuarvostelutilaisuus helmikuussa 2024 järjestettiin Harmony Sporthorsesin tiloissa. Meiltä sinne oli matkaa huikean 8 tunnin verran, joten lähdimme edeltävänä päivänä liikkeelle ja majoittuisimme paikan päällä yön yli. Toki matkamme kesti lähemmäs 10 tuntia pysähdyksineen ja Nocturnan jaloitteluineen. Nocturna kuitenkin matkusti oikein mallikelpoisesti ja rauhallisesti. Perille saapuessamme siirsimme Nocturnan sille varattuun pieneen tarhaukseen, jossa se saisi jaloitella vielä ennen vieraskarsinaan majoittumista. Ori sai pitää edelleen loimea yllään, koska etenkään arvostelupäivän aamuun en haluaisi pesua suorittaa uudestaan. Melko siistinä kuitenkin selvittiin ja ennen iltarehujaan Nocturna siirtyi vieraskarsinaansa. Tehtyämme viimeiset valmistelut aamua varten siirryimme itsekin syömään ja nukkumaan vierasmajaamme Emman kanssa.

Aamulla vierastallissa oli melkoinen hässäkkä. Nocturna otti kuitenkin rennosti ja ei juurikaan välittänyt vieraasta paikasta saati stressistä ympärillään. Minä sen sijaan meinasin tiputella tavarat käsistäni ja olla aivan hukassa kokoajan. Onneksi Emma osasi ottaa myös rauhallisemmin. Nocturna esiintyisi tänään 3-vuotiaiden ryhmässä numerolla 13, joten emme olisi aivan ensimmäisenä, muttei viimeisiäkään kun meidän jälkeen olisi vielä parikymmentä upeaa 3-vuotista osallistujaa. Meidän vuoromme tuli yllättävän pian. Ensin oli vuorossa rakenne arvostelu. Onneksi olimme käynneet muutamissa varsanäyttelyissä, joten olimme myös harjoitelleet nätisti seisomista. Rakenteesta Nocturna sai 6/10 pistettä, mikä on oikein hyvä näin alkajaiseksi. Seuraavaksi tuomari arvosteli Nocturnan askellajit, en tiedä mitä tapahtui, mutta yleensä niin nätisti kävelevä ori käveli kuin mikäkin räsynukke. Meinasin hävetä silmät päästäni, koska ei Nocturna ikinä aiemmin ole tuolleen kävellyt. Käynnistä sai vain 1/5 pistettä. Ravi sen sijaan sujui paljon paremmin, ehkä jopa normaalia paremmin ja siitä tulikin 5/5 pistettä. Laukassa taas Nocturna ei näyttänyt mielestäni parastaan, se innostui ja laukka oli vähän jäykän oloista. Laukasta pisteitä tuli 2/5, mutta siihen on vain tyydyttävä. Lisäpisteitä askellajeista tuli kuitenkin ihan hyvin, tuomarikin taisi huomata, ettei menty ihan normaalisti. Lisäpisteitä kertyi 4/4. Sukupisteitä katsottiin hevosen tietojen pohjalta, joten tässä vaiheessa siirryimme areenalta pois odottamaan luokkamme loppua ja tuloksien saantia.

Luokkamme loppui ajallaan ja oli aika siirtyä kuulemaan pisteiden määrät sekä lopulliset tulokset. En tiennyt vielä tähän mennessä minkään osa-alueen pisteitä, joten odotin meidän lähtevän tyhjin käsin tilaisuudesta pois. Tuomari kertoi sukupisteiksi meille 9. Näissä ei mitään pisterajaa ole, joten kuuntelin hieman muiden tuloksia niiden osalta ja pohdin oliko se hyvä vaiko ei. Aika keskinkertainen pistetulos kuulemani mukaan, moni jäi alle sen. Lopuksi päätuomari jakoi vielä ylimääräiset laatupisteet, joita jaetaan enintään kolmelle osallistujalle ja ne toimivat erityismainintana lupaaville tuleville kouluhevosille nähden kokonaisuutena hevosen. Emma sanoi minulle jotain, että enkö kuullut mitä sanottiin. No en, mietin vain kotiutumista tyhjin käsin. Emma toisti kuulutuksen, Nocturna sai 10 laatupistettä. En voinnut uskoa sitä todeksi. Lopuksi kuulutuksessa pyydettiin areenalle luokkavoittajat. Olin jo alkamassa pakkaamaan, kun viimeinen luokkavoittajan nimi kuulutettiin. Huudahdin yllätyksestä, sanoiko se äsken Nocturnan nimen? Emma tyrkkäsi orin käsiini ja käski siirtyä areenalle ja vähän vauhdilla.

Kotimatkalla olin edelleen yhtä hämmentynyt tapahtuneesta. Kaikista 33 luokkaan osallistuneesta juuri Nocturna sai luokkavoittaja V palkinnon. Tuomarin lyhyt kommentti laatupisteiden antamiseen kuului: "Edustava ori jolla on lennokas askel". Kokonaispisteeksi saimme 37, joka tarkoittaa sitä, että saimme KV-I laatuarvon. Tiesin oria ostaessa, että siitä tulisi vielä jotain hyvää. Onhan se aina ollut reipas ja utelias sekä liikkeiltään jo alusta alkaen mitä mainioin, mutta niinkin epäonnistuneen tilaisuuden jälkeen saimme enemmän kuin odotimme. Kotimatka tuntui kestävän paljon vähemmän kuin menomatka, vaikka pysähdyksiä oli yhtä paljon ja aikaakin kului lähes saman verran kuin tullessa. Kotipihaan kurvatessamme näimme tallin edustalla vastaanoton. Katsoin Emmaa kysyvästi, koska ei tällaista vastaanottoa aiemmin ole ollut. Emma sanoi laittaneensa muutaman viestin tuloksistamme. Kiva, en kyllä jaksaisi nyt mitään kakku kahveja, vaikka ne olisikin enempi kuin tilanteeseen sopivat.

29.12.2023 Majakka ja perävaunu
Tallimestari Saralla piti olla vapaapäivä, mutta olin jo viikkoa aiemmin suostutellut häntä lähtemään avukseni noutamaan varsa kaksikkoa. Olin jo edeltävänä iltana laittanut hevosrekan kuntoon, joten nyt aamulla ei tarvinnut muuta, kuin lähteä ajamaan. Odottelin tallin pihassa Saraa, jonka piti saapua klo 5.30, että pääsisimme ajoissa matkaan. Lähes varttia myöhemmin Sara ajoi oman autonsa parkkiin ja nousi autostaan melko väsyneen näköisenä. En ehkä kuullut kaikkea mutinaa, mutta Sara taisi ilmaista, ettei hän enää ikinä lupaudu lähteä minnekkään hevosen hakureissuille mukaan. Hänen onneksi päätin ajaa menomatkan, jolloin Sara voi jatkaa uniaan vielä muutaman tunnin.

Noin kahta tuntia myöhemmin saavuimme määränpäähämme. Pihaan ajaessamme tallin omistaja, Sonya, tuli meitä vastaan. Hän oli järjestänyt toisen varsoista Belgian talliltaan tänne Saksaan, joka helpotti meidän hakureissuamme huomattavasti. Vaihdoimme kuulumisia samalla kun siirryimme varsojen luokse. Kaksikko oli saanut tutustua nyt parin viikon ajan toisiinsa ja niistä oli tullut heti erottamattomat. Sonya kuvaili, kuinka pojista on tullut majakka ja perävaunu. Majakalla hän tarkoitti Nocturnaa, joka ei jäänyt meillekkään epäselväksi. Nocturna tuli portille katselemaan meitä uteliaasti, kun taas perävaunuksi "ristitty" Turkka käveli tiiviisti perässä jääden Nocturnan taakse piiloon. Nocturna otti kuitenkin kaiken huomion vastaan ilomielin. Se antoi meidän heti rapsutella itseää ja käyttäytyi poikkeuksellisen hienosti nuoreksi oriksi, kuin olisi huomattavasti ikäistään kypsempi.

Paperihommien jälkeen oli aika siirtää juniorit rekan kyytiin ja palata kotiin. Nocturna käveli valppaasti, mutta luottavaisesti kyytiin. Se päästi hieman hätääntyneen huudahduksen, kun kaveri ei tullutkaan suoraan takapuolessa kiinni, mutta rauhoittui Turkan sännätessä rekkaan huutelun seurauksena. Kotimatka sujui mukavasti. Nocturna ei ollut kuulemma matkustanut paljoa, muutamasti harjoitelleet kyytiin menemistä ja pientä ajelua, joten siihen nähden se kulki kuin mikäkin vanha tekijä.

Kotipihaan päästyämme Sara parkkeerasi rekan lähelle aitauksia. Olimme valmistelleen varsakaksikolle oman tarhauksen jo aiemmin, jotta ne pääsevät suoraan jaloittelemaan kotiuduttuamme. Nocturna tuli rekasta ulos ylväästi. Se hirnui kimakasti ja sai kerättyä viereisistä tarhauksista hyvin uteliaita katseita. Ori lähti heti kauheaa kyytiä juoksemaan ympäriinsä häntä pystyssä. Nocturnan menoa oli upeaa katsoa. Sen liikkeet näyttivät jo nyt todella upeilta. Vauhti toisaalta pysähtyi yllättäen hieman kohmeisella nurmikolla, kun Nocturna lensi kyljelteen maahan. Katsoimme henkeä haukkoen, että nytkö se jo teloi itsensä, mutta ori nousi hieman pöllämystyneenä ylös ja jatkoi menoaan hieman varovaisemmin. Perävaunu kulki perässä jatkuvasti, hieman epäilevästi meitä ja muita hevosia vilkuillen. Juostuaan tarpeeksi Nocturna lähestyi viereisen tarhauksen hieman vanhempaa oria, joka katseli kaula pitkällään uusia tulokkaita. Nocturnan lähestyessä liiankin itsevarmasti kyseinen ori vetäisi korvat niskaan ja irvisti, jolloin Nocturna tyytyi katselemaan hieman kauempaa. Jätimme varsat ulkoilemaan ja syömään heinäannoksiaan, jonka jälkeen Sara lähti kotiinsa viettämään vapaapäiväänsä. Illalla siirsin kaksikon talliin omiin karsinoihinsa. Nocturna oli melkoisen väsynyt kaikesta päivän energianpurkauksesta.