Hermanni ja rouvat

Kesäkanoista tulikin ympärivuotiskanoja, kun en loppukesästä enää tohtinut pienestä kanalaumastani luopua. Kukapa ei haluaisi viettää päiviään kuunnellen iloista kotkotusta ja harva se päivä johdattaa karanneita kanoja takaisin oman laumansa luokse.

Aamuisin, päivisin ja oikeastaan mihin tahansa vuorokaudenaikaan Rihtniemen tontilla saattaa raikua rosoinen kiekaisu. Kyseessä on mitä todennäköisimmin tilan ehdoton kuningas, kukko nimeltä Hermanni. Aitan yhteyteen on rakennettu kanala ja siellä asustaa tällä hetkellä kuusi kanaa: Helmi, Vilma, Elvi, Aila, Onerva ja Kerttu, sekä tietysti Hermanni. Kesäpäiviään kanat viettävät usein pihamaalla vapaana. Ne noukkivat nurmikosta kastematoja ruuaksi ja palaavat illalla kutsusta takaisin kanalaan, kun ovella heiluttelee vähän kauraämpäriä. Talvisin kanat asustavat aitassa sisätiloissa lämpimässä.

Kanat ovat yllättävän seurallisia eläimiä ja ne rakastavat kaikkia, jotka tarjoavat niille ruokaa. Kanat voi löytää esimerkiksi kukkapenkistä multaa kuopsuttelemasta. Ne ovat kesyjä ja ne voi ottaa syliinkin. Hermannin pyydystämistä syliin tosin ei kannata edes yrittää, sillä kukko ei siitä pidä ja saattaa nokkia tunkeutujaa. Hermanni onkin kanalauman ainoa yksilö, jonka vierailija haluaa kiertää hieman kauempaa.