Valmennukset
03.06.2023, valmennus kotona, kirjoittanut omistaja
Tänään oli pitkästä aikaa Cassion vuoro osallistua valmennuksiin. Se oli jo pidemmän aikaa ollut yhden nuoren työntekijäni ratsastettavana, joka oli korviaan myöten rakastunut siihen. Ja täytyy myötää, että se on omasta mielestäni hieman tylsä.. Dieselmalliset tasaiset suorittajat eivät lukeutuneet ihan niihin omiin lemppareihin, ja koska sen kisaurakin alkoi olla jo tapueltu annoin sen mielelläni muille ratsastettavaksi. Olin kuitenkin ottanut tavaksi käydä jokaisella hevosellani silloin tällöin valmennuksessa.
Menin hyvissä ajoin verryttelemään, jotta Cassion hieman jähmeä lihasmassa ehtisi vertyä ennen varsinaisen valmennuksen aloittamista. Tykkään verrytellä valmennuksiin hevoset itse ihan alkukäynneistä asti, jotta tiedän täysin miltä kukin hevonen minäkin päivänä tuntuu. Cassion treenirutiineihin kuuluu myös päivästä riippuen kuntoonlaitto joko solariumin alla, tai ennen kuntoonlaittoa hierontaloimen käyttö, jotta lihaksien aineenvaihduntaa saataisiin vähän aktivoitua ennen satulointia. Koska Saksassa oli jo kesälämpötilat, oli Cassiolla hierontaloimi päällä tullessani talliin vaihtamaan hevosta. Orilla oli jo pintelit valmiina jalassa, joten nappasin siltä loimen pois ja nakkasin satulan selkään.
Valmennukset pidettiin maneesissa, joten kävin maastossa kävelemässä alkukäynnit. Vartin reippaat maastoilualkukäynnit saivat Cassion kroppaa hieman auki, ja päästyäni maneesille pystyin ottamaan ohjat suoraan käteen ja aloittamaan varsinaisen verryttelyn siirtymisien kautta. Cassio tuntui yllättävän notkealta, ja samaan aikaan mieleeni muistuikin se, miten paljon ulkoilman lämpötila vaikuttaa Cassion kropan notkeuteen. Verryteltyäni matalammassa muodossa laukassa, aloin vähitellen kokoamaan Cassiota kohti kootumpaa muotoa. Edeltävä ratsukko oli juuri lopettelemassa, joten pian alkoi olla meidän vuoro.
Koska Cassion varsinainen ratsastaja kilpaili vielä viimeistä vuottaan nuorissa ratsastajissa ja olin luvannut orin hänelle arvokisakäyttöön, hiottiin valmennuksessa nuorten ratsastjien ohjelmissa olevia osioita. Siitä on pieni ikuisuus kun itse olin nuorissa kilpaillut, mutta nuoremmilla hevosilla on PSG:n tasoiset radat tulleet hyvinkin tutuiksi. Aloitettiin valmennus kokoamalla oria piruettilaukkaan, ja tehtiin muutamia siirtymisiä laukan sisällä. Laukka onkin aina ollut Cassiolle askellajeista heikoin, eikä esimerkiksi sen lisäykset ole luonnostaan kovinkaan näyttävät. Piruettilaukasta tehtiin siirtymisiä koottuun laukkaan ja kootusta laukasta lyhyitä pätkiä lisättyä laukkaa. Tavoitteena oli saada vaan ori nopeasti jalasta eteen. Onneksi siirtymiset lisätystä laukasta koottuun laukkaan ovat aina olleet Cassiolle helpot, ja vaikka lisäys jäisikin vähän vajavaiseksi, saa siirtymiset silti esitettyä nätisti.
Raviin siirtyessä keskityttiin vain siihen, että ori ravaisi isosti ja näyttävästi eteenpäin. Koska nuorten ratsastajien luokissa ei ole tarvetta passagelle saati piaffille, haluttiin ratsastaa vain rehellistä näyttävää ravia ilman ylimääräistä pomppua tai passagemaista leijumista. Se olikin hieman haastavampaa, sillä Cassio olisi mielellään halunnut jäädä hieman jalkaa vasten leijumaan, eikä lähteä oikein rehellisesti eteenpän. Tehtiin ravissa muutamat sulkutaivutukset, jossa keskityttiin vain siihen, että ori liikkuu jalasta eteen ja taipuu kauniisti ja rehellisesti kropastaan menettämä samaan aikaan eteenpäinpyrkimystä.
Loppukäynnit suoritettiin taas maastoillen. Täytyy myöntää, ettei Cassio edelleenkään lukeudu suosikkeihini, mutta valmennuksesta oli silti hyötyä.
Päiväkirja
23.03.2022, kirjoittanut omistaja
Täytyy myöntää, etten hetkeen ollut innostunut yhdestäkään orista niinkuin Casteanosta. Olin jo kerennyt silmäillä hyvän tovin oria ja seurata sen uraa - olinpa jo kerran meinannut lähettää orin omistajalle jo viestiä, että olisiko sitä mahdollista käyttää jalostukseen. Idea kuitenkin kaatui silloin siihen, etten keksinut orille sopivaa tammaa omista tammoista. En siis empinyt hetkeäkään, kun Rowandellista tarjottiin kaunista Florencia-tammaa Noahille.
Musta tamma astutettiin, ja kaikkien onneksi tiineys sujui ongelmitta. Maaliskuinen harmaa viikko sai iloisen aloituksen Florencian varsoessa kauniin ruunikon orivarsan kotitallissaan. Ainakin itse allekirjoittaneen ori hurmasi kertasilmäyksellä - jo saamistani videoista välittyi orin uteliaisuus ja ihmisläheinen luonne. Kun sain seuraavan videon orivarsasta ravaamassa tallin pihassa en voinut kuin hymyillä - tästä varsasta tulisi vielä jotain.
