© De Dalhoeve

† 03.05.2023.
Oria jää kaipaamaan koko Heidseckin väki.

Mulberry Ark

KRJ-I, KTK-II, KV-II

❯   VH20-011-0220
❯   Hannover, ori
❯   Tummanruunikko, 169cm
❯   Syntynyt 05.05.2020, 8-vuotias
❯   Kouluratsastus, Grand Prix
❯   Kasvattaja Arkholme Gård, Espanja
❯   Omistaja maura (VRL-04116), Heidseck Sporthorses

❯   Jälkeläisiä 1 kpl

Kerrankin voin myöntää, että Mulberry Arkin ostaminen oli tarkkaan ja hartaasti harkittu. Myönnän olevani hiukan turhankin usein melko impulsiivininen hevosshoppailija, mutta tällä kertaa maltoin punnita asiaa hiukan pidempään. Suurimpana harkintaa aiheuttavana tekijänä oli orin emän puolen suku, josta löytyi molemmilta puolilta melko tuttuja nimiä - kuten oma orimme Grandgester. Orin emä itse toisaalta oli erittäin mielenkiintoinen, sekä Mulberryn isän suku teki vaikutuksen. Luovuin siis periaatteestani olla ostamatta omien hevosten jälkeläisiä talliin, enkä ole katunut tätä päätöstä hetkeäkään.

Luonnekuvaus

Jo varsasta asti Mulberry Ark - tutuille vain Leksa - on osoittanut olevansa jonkinsortin ikiliikkuja. Sen energiavarastot tuntuu olevan kyltymättömät, ja siinä vaiheessa kun kuvittelet tehneesi tehokkaan treenin, löytyy Leksalta vielä vaivattomia ekstrakierroksia.

Leksan energisyys näkyy jo oria hoidettaessa. Se ei millään malttaisi seistä paikoillaan, ja olisikin mielellään jatkuvasti hyörimässä ja pyörimässä johonkin suuntaan. Mikäli liikkuminen ei onnistu, täytyy esimerkiksi etujalkoja päästä heiluttelemaan ja kuopimaan ilmaa. Ei se sinäänsä tuhmuuttaan pyöri - ori on kyllä varsin hyväntuulinen tapaus. Leksaa käsitellessä tarvitaankin rutkasti hyviä hermoja ja kärsivällisyyttä, jotta sen kanssa selviää ilman sen suurempia hermoromahduksia. Välillä saattaa löytyä joku hyvä raptsutuspaikka, ja ori malttaa hetkeksi seisahtua nauttimaan rapsutuksista, mutta pian häsellys taas jatkuu. Kengitystä varten ori on hyvä kevyesti rauhoittaa, sillä se välillä saattaa kuvitella omaavansa mitä ihmeellisimmän tasapainon, ja saattaa nostella esimerkiksi toista etujalkaa, vaikka kengittäjä olisi toisessa kiinni. Ihme ja kumma - klippauksen ajan ori kuitenkin malttaa seistä paikoillaan. Lienee syynä ihoa mukavasti kutittava klipperi.

Leksa on ratsastettavuudeltaan oikein mukava, kunhan sen energisyyteen vain sopeutuu. Se on aina hyvällä tuulella lähdössä töihin, omaa erittäin hyvän työmoraalin, eikä koskaan sano ei millekään. Orin kanssa toimii parhaiten erilaiset kiemurat ja pohkeenväistöt, joilla sen saa keskittymään ratsastajaansa. Energisyydestään huolimatta Kejsa vaatii todella tiiviin istunnan, ja sillä täytyy vain uskaltaa pitää jalkaa lähellä. Se ei voi sietää liian vahvaa kättä, ja ahdistuu liian sitovasta tuntumasta. Tällöin muunmuassa piaffessa ori saattaa yrittää hypätä pystyyn. Orin näyttävin askellaji on ravi, jossa on hieno lennokkuus ja pyöreys.

Kisapaikalla orin kanssa avainasemassa on groomilla hyvät lenkkikengät. Leksa jaksaa taapertaa ympäri kisa-alueita vaikka aamusta iltamyöhään, ja on hyvin kiinnostunut ympäristöstään. Se on vieraissa paikoissa kuitenkin itsevarma, eikä pelkää eikä jännitä mitään vastaantulevaa. Ori on hieman levoton matkustaja, ja matkustaakin kaikista parhaiten isossa kuorma-autossa muiden hevosten ympäröimänä.

i. Ch Verso Macchiato
hann, m, 171cm
KTK-II, HANN-III
ii. Maverick
hann, rn, 173cm
KRJ-II
iii. Marvel evm
hann, rn, 174cm
iie. Estepona evm
hann, rn, 168cm
ie. VIR MVA Ch Inkheart
hann, m, 168cm
KRJ-II, KTK-II
iei. Ilano evm
hann, rn, 170cm
iee. Alyssa evm
hann, m, 166cm
e. Ch Guava v. Helmwald
hann, rn, 172cm
KTK-II, KRJ-II
ei.Grandgester
hann, m, 176cm
KTK-II
eii. Grand Grus evm
hann, m, 173cm
eie. Greditz evm
hann, m, 166cm
ee. Burberry
hann, km, 167cm
KRJ-I, YLA3, HANN-II
eei.Airborne evm
hann, rn, 164cm
eee. Nicolette evm
hann, mkm, 169cm

Jälkeläiset

02.01.2022 hann-o Heidseck Moscato e. Heidseck Dresden VRL-09386 ei meriittejä

Porrastetut kilpailut

Ominaisuuspisteet:

Näyttelymenestys

Näyttelyjaos

❯   00.00.0000 ⋅ kutsu ⋅ palkinto ⋅ tuom.

Cup-sijoitukset

❯   00.00.000 - KRJ Cup - paikka - luokka - /

Mainittavia saavutuksia

❯   Kantakirjattu hevoskantakirjaan II-palkinnolla, 76p. (10/2021)
❯   Palkittu KV:n laatuarvostelussa 3-vuotiaana II-palkinnolla, 31p. (11/2021).
❯   Palkittu Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa I-palkinnolla, 106,25p. (01/2023).

Valmennukset




Päiväkirja

24.12.2022, kirjoittanut omistaja
Usean vuoden tein niin, että jouluaattona hevoset saivat vapaapäivän, ja itse nautin joulusta kotona tv:n ääressä glögiä siemaillen ja jouluelokuvia katsellen. Parin viimevuoden aikana kuitenkin jouluaattomaamuun on kuulunut kuitenkin muutavan hyvänmielen hevosen ratsastus, ja tänä vuonna Leksa sai kunnian olla yksi niistä.

Kaappiini oli jostain ilmestynyt tonttulakki, joten ori sai sen niskaansa. Ei se sitä hetkeäkään ihmetellyt, eikä oikeastaan välillä näkökentässä pyörähtänyttä valkoista tupsuakaan. Itsekin olin kaivanut kaapista jouluisen punaisen neulepaidan, ja satulahuovaksi valikoitui punakanttinen huopa. Maneesin musiikkijärjestelmään oli joku luonut jouluisen soittolistan, ja vaikkei joululaulut olekaan omaa suosikkimusiikkia, sai ne jouluaaton kunniaksi jäädä soimaan.

Leksa oli hyväntuulinen ja ihana oman itsensä. Leksa oli jo tovin ollut yhden valmennettavani ratsastettavana, ja kävin itse sen selässä vain silloin tällöin kokeilemassa, miltä se tuntuu. Tänään nautin orin kanssa työn tekemisen helppoudesta täysin siemauksin. Aloitettiin treenit rauhallisella alkuverryttelyllä, joihin sisältyi pitkä käyntiosuus ja pienessä hölkkäravissa sivuttaislinjoja sekä taivutuksia. Laukkaa aloitettiin ihanan ärsyttävän Last Christmas - biisin säestyksellä - tosin näin jouluaattona edes puhkisoitettu joululaulu ei voinut pilata fiilistäni.

Koska jouluaatto on ainut päivä vuodesta jolloin löysätään nutturaa epätyypillisen kouluratsastajamaisesti, päätin jo etukäteen tänään vain nautiskella ja tehdä orin kanssa kaikkia sen lempijuttuja alkamatta sen kummemmin nipottaa asioista. Olihan se tehnyt uraa kilpahevosena, ja sille on kaikki liikkeet jo niin vahvaksi kehitetty, ettei se edes vaatinut varsinaista vahtimista. Orin vahvuus on ehdottomasti passage, joten alkuverryttelyn jälkeen aloitettiin varsinainen hauskanpito. En voinut kuin nauraa orin tajutessa mitä siltä halutaan, se oli niin hyväntuulinen ja tosissaan alkaessaan esittämään näyttävää passagea. Ja se tuntui siltä, että se voisi tehdä sitä vaikka loppupäivän. Nousin keventämään passagen tahdissa ja taputtelin oria - tyytyväinen pärskintä oli paras joululahja, mitä vaan hevoselta voi saada.


09.11.2022, kirjoittanut omistaja
Oppilaani oli jo tovin ollut ilman omaa hevosta edellisen jouduttua onnettomuuteen, joten olin antanut sen säännöllisen epäsäännöllisesti ratsastaa Heidseckin hevosilla. Tänään Joanna saisi ratsastaa Leksan, jolla hän on jo muutaman kerran aiemminkin päässyt ratsastamaan. Jostain syystä Joanna sopi energiselle Leksalle oikein loistavasti - jospa antaisin heidän käydä kisoissakin joskus yhdessä.

"Lähdetään hakemaan sille vähän rataravia!" Tutkailin hetken ratsukon ravatessa ympyrällä. "Se on kyllä vähän hätäinen. Ota pieni puolipidäte ja ajattele sitä ravia siinä enemmän ylös kun eteenpäin, mutta älä liian passagemaisesti." Ravi parani askel askeleelta, ja sen tahti hidastui ja tasaantui ilman, että energia hiipui. Ravi oli oikein kaunista. "Kokeillaan vähän sulkutaivutuksia. Käännä kulmasta kohti pitkän sivun keskipistettä sulkutaivutuksessa, vaihda taivutus ja jatka toisessa sulkutaivutuksessa toinen diagonaali." Ensimmäinen taivutus oli oikein nätti, mutta linjan ja taivutuksen vaihtuessa toiseen suuntaan pienet virhekohdat alkoivat näkyä. "Ongelmana on se, että et suorista sitä ja taivutuksen vaihtuminen tapahtuu liian nopeasti. Näin sen tasapaino ja tahti ei pysy jälkimmäisessä taivutuksessa, jolloin siitä tulee rumaa. Hitaampi taivutuksen vaihto, askel pari suoraan siinä välissä ja sitten vasta uuteen sulkuun. Sun täytyy olle supertarkka siinä ensimmäisissä muutamassa askeleessa, jotta se sulku lähtee näyttävästi etenemään heti suunnan vaihduttua." Joanna sai heti ajatuksesta kiinni. "Hyvä, nyt rupeat suoristamaan. ja kaksi askelta suoraan. Jes, super! Muista takajalat alusta asti, käännä lantiota vähän uuteen suuntaan ettet jää uutta sulkua vastaan yhtään."

Muutaman toiston jälkeen taivutukset olivat todella kauniit ja ratakelpoiset. "Noniin wau, noita voisi jo esittää radalla." Joanna vaikutti silmiinnähden tyytyväiseltä päivän treeniin. "Keventele se pois, katsotaan huomenna sen kanssa vähän laukkaa. Varsinkin vaihtosarjat on sen kanssa vähän vaikeat, kun se on helposti vähän liian energinen niissä."


06.10.2022, kirjoittanut omistaja
Klippauspäivä - suosikkipäiväni kaikista. Not. Tavallaan klippaaminen on jotenkin ihanaa, kun saa olla yksin omien ajatustensa kanssa ja vain ajella menemään. Kuitenkin, kun ajaa puolet tallin hevosista samana päivänä, on vaatteista löytyvä karvan määrä aivan järjetön. Vaikka meillä hevoset klipataankin säännöllisesti eivätkä ne kerkeä kasvattamaan paksua turkkia, on karvaa silti klippauksen jälkeen jokaisessa vaatekappaleessa ja niiden alla. Tykkään auttaa groomejani klippauksessa, sillä tallin hevosmäärä on niin valtava, että kaikki apukädet on tarpeen.

Klippaus on yksi niistä hoitotoimenpiteistä, joissa Leksa malttaa jostain syystä olla kunnolla. Aina sitä epäilen kun klippausta aloitan, mutta taas kerran Leksa osoitti epäilykseni vääräksi, eikä aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia klippauksessa. Se nauttii siitä jostain syystä niin täysillä - ilmeisesti se tajuaa, miten oloa helpottaa, kun ei ole paksua karvapeitettä. Tai sitten se vain nauttii siitä rapsuttavasta tunteesta, minkä klipperi ihoa vasten aiheuttaa.

Klippauksen jälkeen Leksa pääsi vielä käymään suihkussa, jotta mahdollisesti kutittavat irtokarvat huuhtoutuisi ihon pinnasta pois, eikä jäisi pistelemään loimien alle. Ja siitäkös taas riemu repesi - oli kuin olisi pikkulasta ollut kylvettämässä. En tiedä kumpi meistä oli märempi pesuoperaation jälkeen, minä vain hevonen..

Copyright © 2018 Heidseck Sporthorses
Virtuaalihevonen ⋅ A SIM-game horse