i. Livingstone
Livingstone on yksi tämän hetken niinkutsuttuja trendioreja. Itävallassa syntynyt, mutta hannoverkantakirjaan kantakirjattu näyttävä 170cm korkea ruunikonkimo ori hurmasi koko Itävallan kouluratsastuspiirit jo nuorena kerätessään menestystä kansainvälisissä nuorten hevosten luokissa. Ori kvaalasi jopa itsensä nuorten hevosten maailmanmestaruuskisojen finaaliin, ja sijoittuikin siellä aivan kärkeen sekä viisi-, että kuusivuotiaana. Menestyksekkäiden nuoruusvuosien jälkeen ori on ollut poissa kisakentiltä, ja sitä on keskitytty kouluttamaan kohti GP-luokkia uuden ratsastajan kanssa. Livingstonea on käytetty paljon erityisesti Itävallassa jalostuksessa, mutta nuoren ikänsä vuoksi sillä ei ole vielä kovin kummoisia jälkeläisnäyttöjä orin ensimmäisten jälkeläisten kääntyessä vasta kilpailuikään. Livingstonen on tarkoitus lähivuosina keskittyä enemmän kilpailemiseen kuin tammojen astumiseen, ja orin onkin tarkoitus tehdä ensimmäinen GP-debyyttinsä lähiaikoina. Orin omistaa edelleen sen kasvattaja, eikä sitä olla näillä näkymin myymässä eteenpäin.

ii. Lexington
Isänisä Lexington oli nuorena Saksasta Itävaltoihin tuotu kimo hannoverori, joka periytti jälkeläisilleen erityisesti paljon hyvää luonnetta. Hyvärakenteista 171cm korkeaa oria käytettiin runsaasti jalostuksessa ympäri Eurooppaa, ja sen jälkeläisiä näkyykin paljon lähinnä kilpailukentillä. Ori itse oli tasainen suorittaja kilpakentillä, jonka vuoksi se saikin runsaasti hyvää mainetta, ja sitä käytettiin paljon jalostuksessa. Mikään tähtiliikkuja se ei ollut, ja Lexington onkin periyttänyt vain muutaman ”huippuyksilön”, muiden ollessa keskinkertaisia PSG-tason suorittajia. Orin mieleenpainuvan hyvä luonne, hieno rakenne ja nätti väritys olivat kuitenkin piirteitä, jonka vuoksi oria käytettiin vuosi toisensa jälkeen jalostuksessa, myös muissakin kuin ammattilaispiireissä. Lexington jouduttiin kuitenkin lopettamaan jo 16-vuotiaana sen saadessa potkun etujalkaan, jonka seurauksena se sai pystysuuntaisen murtuman sääriluuhun. Ori jätti suuren aukon Itävallan jalostuspiireihin, mutta onneksi muutamia orin hyväluonteisia jälkeläisiä on tarjolla jalostukseen.

ie. Solar Eclipse
Solar Eclipse on isoliikkeinen hannovertamma, jolle povattiin varsasta asti menestyksekästä kilpahevosen uraa. Tamma myyntiinkin varsana eliittihuutokaupassa Saksasta Etelä-Itävaltaan isolla rahalla, ja siitä piti tulla arvostetun itävaltalaisen GP-kouluratsastajan uusi tähtiratsu. Punarautiasta tammaa alettiinkin kouluttaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa, ja se keräsi jo nuorena paljon kehuja liikemekaniikastaan ja vahvasta takapäästään. Kasvettuaan loppuun asti tammalla todettiin kuitenkin selän haarakkeissa muutoksia, joiden seurauksena epäiltiin, ettei 169cm korkea tamma tulisi koskaan kestämään Grand Prix – tason vaatimaa kokoamisastetta. Tamman omistaja halusi kuitenkin teettää sillä yhden varsan, josta hän saikin itselleen lupaavan oloisen tamman. Ensimmäisen varsan jälkeen Solar Eclipse myytiin kasvatuksesta kiinnostuneelle rouvalle tallille, jossa se asustaa muutaman muun siitostamman kanssa. Solar Eclipse on tehnyt tähän mennessä 4 varsaa, joista yksi on jäänyt kasvattajalle kasvamaan, mutta muut ovat myyty. Jokainen varsa on omalta osaltaan osoittanut olevansa laadukas urheiluhevonen, ja jos kaikki sujuu hyvin, voi varsoista jokainen olla tulevaisuuden GP-tähti.

e. Roufetta
Land Ahoyn emä Roufetta on hyvärakenteinen, liikkeiltään kuitenkin melko keskinkertainen hannovertamma, jossa olisi määrätietoisella työllä ja pitkällä tähtäimellä jopa ainesta GP-tason kilpahevoseksi. Kivan sukunsa ansiosta tammalta odotettiin paljon, ja siitä piti tulla tamman kasvattajan tyttärelle uusi kilparatsu – olihan tytär itse valinnut loukkaantuneelle kilpahevoselleen orin. Ruunikonkimo tamma jäi kuitenkin pienikokoiseksi, ja kasvoi vain 166cm korkuiseksi, jääden lähes 180cm pitkälle tytölle auttamatta liian pieneksi. Tammaa ei kuitenkaan ikinä raaskittu myydä, sillä sen emä kuoli varsan synnytyksessä, ja se oli hevoskeskuksen omistajan tyttären ensimmäinen oma kasvatti. Roufetta saikin jäädä keskittymään varsojen tekemiseen. Tämän, sekä myös melko kipakan luonteensa seurauksena myös sen koulutus jäi hiukan toisarvoiseksi, eikä sitä ole toistaiseksi koulutettu Vaativa B – tasoa korkeammalle, vaikka sillä kapasiteettiä pidemmälle riittäisikin. Tamma on tehnyt tähän mennessä kaksi orivarsaa, joista toinen jäi kasvattajalle, ja toinen myytiin. Tällä hetkellä tamma on taas kantavana, mutta tämän varsan jälkeen on sovittu tamman liisauksesta lupaavalle junioriratsastajalle, jossa kimo toivon mukaan pääsee kehittymään vaikeiden luokkien ratsuksi.

ei. Romulus
Romulus on näyttävä musta hannoverori, joka tunnettiin terävästä luonteestaan ja mielettömästä etujalkojen liikkeestään. Saksassa pääasiassa vaikuttava ori on arvostetun Rochesterin jälkeläinen, ja se myytiin 3-vuotiaana kasvattajalta nykyiselle omistajalleen, joka haaveili orista itselleen kilpakumppania. Hiukan jopa vaikealuonteinen ori ei ollut kuitenkaan mikään tasaisin kilpahevonen, sillä se radalla ollessaan saattoi keksiä hiukan omia kevätjuhlaliikkeitään osaksi suoritettavaa ohjelmaa. Ori ei ikinä oikein kerennyt luomaan kunnollista kilpahevosen uraa, sillä melko pian huomattiin, että sitä arvostettiin enemmän jalostus- kuin kilpailupiireissä. Vaikkei 169cm korkea ori omannutkaan kummoisia tuloksia, haluttiin sillä astuttaa tammoja sen liikemekaniikan ja arvostetun suvun vuoksi, jonka takia oria alettiin käyttämään melko runsaasti jalostuksessa lähes heti sen ensiesiintymisen jälkeen. Romulus on astunut jo useita kymmeniä tammoja, ja sitä on käytetty ympäri Eurooppaa. Ori elää edelleen jalostusorin elämää Saksassa, ja se on jättänyt jälkeensä useita näyttävän liikemekaniikan omaavia jälkeläisiä. Kuitenkin joukossa on myös niitä, jotka vaikean luonteensa vuoksi eivät ole päässeet kilparadoille.

ee. Velancia
Emänemä Velancia oli mustankimo hannovertamma, joka ratsastajansa kanssa pärjäsi menestyksekkäästi kansallisissa juonioriratsastajien kilpailuissa. 167cm korkea tamma oli Itävallassa syntynyt saksalaissukuinen tamma, joka myytiin kasvattajalta 7-vuotiaana kasvattajan huomatessa, ettei siitä ikinä tulisi hänelle sopivaa hevosta. Luonteeltaan hieman hidas, kömpelö ja helposti kuoreensa sulkeutuva tamma myytiinkiin Itävaltalaiselle juonioriratsastajalle, joka rakastui tammaan koko sydämellään. Ratsastaja sai tammasta parhaat puolet esille jo ensimmäisenä yhteisenä kilpailukautena, ja suunnitelmat siirtyä kansainvälisille kilpailukentille olivat realistiset. Tamma kuitenkin sai jännevamman liukastuessaan maastossa, jonka seurauksena unelmat kansainvälisestä menestyksestä romuttuivat. Velancia laitettiin kantavaksi orista Romulus, ja orivalinnan toivottiin tuovan hieman terävyyttä tulevan varsan luonteeseen. Velancia kuitenkin valitettavasti menehtyi synnytyksessä tulleisiin komplikaatioihin, ollessaan vasta 10-vuotias. Varsa kuitenkin selvisi synnytyksestä elossa, ja sai onneksi keinoemän tallin toisesta tammasta, joka oli puolestaan menettänyt hiukan aiemmin varsan synnytyksessä.