Kuppikakkukirous

rautias aa ee suomenhevostamma, 157 cm
syntynyt 13.07.2023 Suomessa, 2-vuotias
VH23-018-0490

kasvattanut Varismäki
omistaa Juulia, VRL-12454

ko  :  helppo A      re  :  110 cm      ke  :  CIC1

KTK-II

Tässä on Taateli. Taateli on Rusinan varsa. Taateli on ihana.

13.07.2023    Rusina saa oman varsan    ✎ omistaja

Niinhän siinä sitten kävi, että lopulta pitkän ja tuskallisen etsintäprosessin, muutaman epäonnistuneen siemennyksen ja viikon valvomisen jälkeen Rusina päätti pyöräyttää oman varsansa tähän maailmaa. Vieläpä keskellä päivää tarhaan, vaikka oltiin asennettu karsinaan valvontakamerat ja valvottu edellinen viikko odottaen, josko Rusina viitsisi jakaantua kahdeksi. Sieltä pieni varsa sitten löytyi pötköttelemästä tarhan hiekkapohjalla ja muutaman kerran sain hieraista silmiä, ennen kuin tajusin että siellähän tosiaan oli ihka oikea elävä varsa. Rusina katsoi minua oikein tyytyväisenä sellaisella "hähää sainpas sinut valvomaan viikon turhaan" -ilmeellä. Siitä ei ottanut selkoa, oliko se enemmän ylpeä varsastaan vai minun valvottamisestani. Tai sitten vain yliajattelin asiaa liikaa.

Tarhaan kävellessäni varsa kömpi pystyyn ja yritys osui ensimmäisellä kerralla niin nappiin, että varsan täytyi olla jo seissyt jaloillaan aikaisemmin. Jälkeisetkin löytyivät tarhasta, joten uskalsin vähän huokaista helpotuksesta. Soitin kuitenkin eläinlääkärin paikalle tarkistamaan silmäteräni ja sen jälkikasvun tilanteen. Eläinlääkäriä odotellessa lähdin viemään Rusinaa sisälle talliin sen omaan karsinaan. Tammani piti visusti huolen siitä, että sen varsa kulki turvallisesti mukana. Rusina hörisi lähes taukoamatta ja ohjaili varsaansa tökkimällä sitä kevyesti turvallaan. Rusina oli kuin luotu emäksi ja ihmettelin, miten en ollut suonut sille omaa varsaa jo aikaisemmin.

Karsinassa pieni ruskea varsa kirmasi ensitöikseen muutaman kunniakierroksen, kunnes se keskittyi tutkimaan uutta asumustaan. Vesiautomaatista ja karsinan kaltereista lähtien varsa maistoi kaikkea, mihin suinkin ylettyi. Rusina näytti vieressä jokseenkin väsyneeltä, vaikka seurasikin varsansa touhuja silmä tarkkana. Tutkimusmatkansa jälkeen varsa löysi tiensä Rusinan nisälle ja varsan ahneesta ruokailusta huolimatta kaikki viittasi siihen, ettei se ollut maitobaarissa ensimmäistä kertaa. Kaikin puolin Rusinan varsa näytti terveeltä ja ulkoisesti juuri sellaiselta kuin oli toivottukin.

Eläinlääkäri vahvisti pian saapumisensa jälkeen epäilykseni varsan terveydentilasta todeksi. Hänen mielestään varsa sekä Rusina olivat erittäin hyvässä kunnossa, jälkeiset olivat tulleet kokonaisina ulos ja varsa söi ja kakkasi ihan normaalisti. Vihdoin uskalsin huokaista helpotuksesta ja toden teolla ihastella uusinta kasvattiani, josta epäilemättä tulisi se suosikki. Tammavarsalle oli ollut nimikin valmiina jo puolisen vuotta ja olin mielissäni, kun syntynyt varsa oli tamma ja sain nimetä sen Rusinan virallista nimeä mukaillen Kuppikakkukiroukseksi. Mikä täydellinen nimi täydelliselle varsalle!