Pauwau Wollmaus

Pauwau Wollmaus löytyy kun sitä kuvailee isoksi ja massiiviseksi kimoksi, joka tulee luokse kutsumalla. Orille on onneksi saatu opetettua herrasmiesmäiset käytöstavat, sillä kimo todella on jättiläinen. Korkeuksiin kohoavan hevosen hoitaminen on turvallisinta tehdä käytävällä kaksinpuolin kiinnitettynä, sillä jakkaran vieminen karsinaan ei ole fiksua. Wollmaus käyttäytyy tilanteessa kuin tilanteessa hirveän fiksusti mutta jostain syystä eläinlääkäri saa sen hieman pois raiteiltaan. Ei se silloinkaan muutu hirviöksi mutta kannattaa kuitenkin olla vähän enemmän varuillaan kuin muutoin orin seurassa.
Taluttaessa Wollmaus kulkee askeleen verran perässä, joten sen kanssa on helppo kulkea myös kapeammissa paikoissa ja ruuhkaisemmallakin alueella. Tosin, kesällä tämän vuoksi saa vähän kurkkia taakseen ettei kimo keksi napsia herkkuja matkan varrelta. Laumassa sellaista johtaja-ainesta, joka saa muut tekemään haluamiaan asioita vain mitättömän pienillä eleillä tai pyrkyrit pysymään aisoissa suunnilleen pelkällä katsella. Italialainen mafiosopomo, kenties?

Ratsuna isolaukkainen ori ei useimmiten ole se ratojen nopein tai ehkä se ketterinkään mutta tasaisen varma suorittaminen niin perus- kuin uusintaradalla on sen vahvuus. Nuorempana poikana Wollmauksen isolaukka tuotti paljon hankaluuksia sarjaesteillä mutta nyttemmin sen kanssa on saatu laukan säädeltävyyttä ja kokoamista parannettua, jolloin sarjatkin on saatu sujumaan. Tosin, tämä vaatii edelleen ratsastajalta paljon, sillä Wollmauksen kanssa edelleen epäonnistumiset tulevat nimenomaan sarjoilla eikä yksittäisillä esteillä. Hyppytekniikka on orilla loistava eikä se vierasta vähän huonompiakaan ponnistuspaikkoja. Orilla on kuitenkin sen verran itsesuojeluvaistoa, ettei se täysin mahdottomasta kulmasta hyppää vaan se mielummin sitten kiertää koko esteen. Toisaalta kimon kanssa voi hypätä viistostikin, kunhan se kulma ei ole liian pieni. Tällä tavalla rohkea ratsastaja saa nipistettyä ajasta.

Sileällä Wollmaus toimii mutta sellainen osallistumisen palo puuttuu. Sen saa kyllä liikkumaan ja tekemään kaiken pyydetyn, kun vain näkee vaivaa. Useimmiten orin kanssa pääseekin helpommalla kun ripottelee pari puomia pitkin poikin kenttää ja hyödyntää niitä esimerkiksi volteilla tai ympyröillä. Askellajien säädeltävyyteen on syytä keskittyä sileällä sekä erilaisiin notkeutta lisääviin harjoituksiin. Kokoaminen on Wollmauksen kanssa ehkä se suurin kompastuskivi. Maastoillessa tämä jättiläinen ei karkaa käsistä eikä oikein innostu kilpalaukkaankaan vaikka muu jengi painelisi menemään hännät tötteröllä. Ori kulkee rauhallisesti ja luonnonäänistä nauttien, joten sen kanssa on hyvä lähteä arempien tai nuorien ratsujen kanssa matkaan.

Matkustajana Wollmaus on tavallaan helppo ja mutkaton; Ori kulkee omalle paikalleen nätisti, asettuu siihen ja antaa naapurin olla rauhassa mutta pitkillä matkoilla tai laivassa se steppailee ja hikoaa ollessaan yksin tai levottoman matkakumppanin kanssa. Kun orin sitten saa alas niin hermoilu loppuu kuin seinään. Toki ehkäpä kimo pesua ja nesteyttämistä vaatii matkan jälkeen mutta muutoin se käyttäytyy kisapaikoilla herrasmiesmäiseen tapaansa.

© Jenna

i. Wollweber ERJ-I	ii. Wollschlägl	iii. Wendigo
		iie. Makita
	ie. Amira	iei. Arnbold
		iee. Celeste
e. Ciara Carrera ERJ-I	ei. Cornedo	eii. Caput
		eie. Vienna
	ee. Kimberle	eei. Kilimanjaro
		eee. Esprita

Jälkeläiset

o. Whiskey Eyes Scar

ERJ
porrastetuissa tasolla 9/8	4788.79 op

Estevalmennus 25.07.2022, valmentajana Gabriella

Seurasin kentän laidalta Juulian ja Wollmaussin alkuverryttelyjä. Iso kimo laukkasi reipasta ratatempoista laukkaa eteenpäin kuunnellen hienosti ratsastajan jokaista pyyntöä.
"Okei! Voitte nyt kävellä pienen hetken ja kerron samalla tehtävän, mitä ruvetaan tekemään", ohjeistin. "Tässä on nyt pituushalkaisijalla tää neljän esteen sarja, eka väli innarina ja kaks muuta yhdellä laukalla. Välit on melko pitkiä, joten ei pitäis olla Wollmaussille liian vaikea", jatkoin.

Ratsastaja ohjasi hevosen pienen huilin jälkeen sarjan ensimmäiselle esteelle.
"Prrr, ihan rauhassa. Tärkeetä on saada ekalle esteelle hyvä lähestyminen, että myös loppu sarja onnistuu myös hyvin."
Wollmaus tuli ensimmäiselle esteelle hieman lähelle, mikä aiheutti ohimenon toiselle esteelle.
"Ei hätää, uus yritys vaan. Pidä ite käsi tasaisena ennen estettä, ettei jää käsijarru päälle", vinkkasin.
Toinen yritys onnistui paremmin ja sekä ensimmäinen, että toinen este sujui hyvin. Kolmannelle esteelle kimo otti hieman ison loikan esteeseen nähden ja neljännelle meinasi tulla sen takia ohitus. Totesin, että toistot varmasti helpottavat tehtävää ja etten kokenut sen olevan liian haastava ratsukolle. Kannustuksen saattelemana ratsukko sai useita hyviä suorituksia sarjalle, vaikka muutamia ohimenojakin tuli.

"Tulkaa nyt muutaman kerran tää sama sarja sillai, että jätän vaan nämä kaks ensimmäistä estettä."
Ratsukko teki työtä käskettyä ja vähänniinkuin loppuverryttelyksi ajateltu helppo tehtävä sujui jo kuin vettä vain.
"Se vaatii melkoisen tuen ratsastajalta ja jos yhtään jää käsijarru päälle, tulee helposti ohi meno. Mutta teillä tuli kyllä tosi monta hyvää suoritusta", kehuin ja annoin luvan ruveta keventelemään lopuksi.

Estevalmennus 26.07.2022, valmentajana Gabriella

"Teillä meni viimeks niin hyvin se sarja, niin ajattelin että jos tänään mentäisiin kaarevilla linjoilla reilumman kokoisia esteitä?" ehdotin Juulialle. Saatuani hyväksynnän tehtäville, siirtelin esteitä ratsukon alkuverrytellessä itsenäisesti. Rakensin loivalle kiemurauralle kolme vielä maltillisen kokoista estettä, joista keskimmäinen oli tasaokseri. Jokaisen esteen välille kannoin vielä apupuomit.
"Nää tulis siis kolmella askeleella helposti, pikkasen kaarta ja laukan tahtia muuttamalla menee myös viisi, mutta katsotaan miltä Wollmauss tänään tuntuu."

Wollmauss yritti ensimmäisen esteen jälkeen jatkaa suoraan ja silloin muistutin ratsastajaa ulkoapujen tärkeydestä. Tästä syystä lähestyminen toiselle esteelle oli hieman huono ja kun olisi pitänyt tulla loivan kiemurauran lopussa takaisin lähelle uraa ja hypätä este, Wollmauss pyrähtikin täysin päinvastaiseen suuntaan.
"Hei ei hätää, ens kerralla vaan vähän paremmin jo siellä lyhyellä sivulla avut läpi!"
Uusintakierroksella ratsukko tuli hyvässä rytmissä ja temmossa esteelle, selvästi edelliskierroksesta viisastuneena. Wollmaus leiskautti taas ensimmäisen esteen yli hyvällä tekniikalla, mutta vähän vauhdikkaasti.
"Joo prr, ei ihan noin kovaa. Esteet kun nousee niin tää on jo vähän haastavampi", naurahdin kevyesti.

Pienillä muutoksilla ratsukko onnistui monta kertaa peräkkäin, välillä kolmella ja toisinaan viidellä askeleella, aina estekorkeuden noustessa pikkuhiljaa. Lopulta esteet olivat 120cm korkeita ja Wollmauss oli löytänyt yhteisymmärryksen ratsastajan kanssa jolloin tehtävän suoritus näytti jo ulkopuolisenkin silmään melko helpolta.
"Tänään en tekis sen kanssa tän enempää. Oli selvästi vähän haastavampi tehtävä, mutta te onnistuitte kyllä hienosti. On se vaan aika makia peli!" kehuin jälleen loppuun.