Rossini Scar

Myrskyisen yön keskelle syntynyt Rossini tuo tuulahduksen vauhtia ja vaaran tuntua minne se ikinä kulkeekaan. Rossini kuvittelee tietysti itse olevansa maailman napa, tämän tarkoittaen samalla sitä että hän ei väistä eikä alistu muiden tahtoon - kuuluvathan kaikki muut sen alamaisiksi ja palvelijoiksi. Rossini saattaakin siis taluttaessa pyörähtäessään astua varpaille, vaikka tarkoituksena olikin vain esitellä omaa upeaa ulkomuotoa muille tiluksilla oleville hevosille.

Showmiehen elkein Rossini saapuu myös ratsastusareenalle, olipa kyse sitten kilpailupaikoista tai kotikentästä. Erinäiset korkean koulun liikkeet kuuluvat sen repertuaariin ja taitojaan se esittelee oikein mielellään. Työntekoon keskittyminen kaiken machoilun keskellä ei aina olekaan niin yksinkertaista, mutta tarkkuutta vaativat ja nopeasti toistensa perään suoritettavat tehtävät saavat Rossinin keskittymään olennaiseen ainakin pätkiksi kerrallaan. Omatoimisesti upeita koululiikkeitä harjoitteleva Rossini on varsin taitava kouluratsu, mutta kyllä sen sielu ja sydän sykkivät puhtaasti esteiden hyppäämistä varten.

Rossinilla on luontaisesti hyvä kokoamiskyky ja pitkistä jaloistaan ja pitkästä laukka-askeleestaan huolimatta se on helppo saada mahtumaan lyhyempiinkin sarjaväleihin. Toisinaan innostuessaan Rossini ei malttaisi kuunnella ratsastajan antamia apuja, mutta noin yleisesti sen kanssa esteratojen ratsastaminen on suuri ilo. Keskittyessään olennaiseen ja kierroslukujen ollessa normaalilla tasolla Rossini toimii pienen pienillä ja huomaamattomilla avuilla.

Jälkeläiset

t. Romancia Scar

Rossini syntyy 27.06.2021

Mitäpä sitä alkukesästä muuta tekisi kuin valvoisi yöt odottaen, että tamma varsoisi? Niinpä niin. Cruellan laskettu aika oli mennyt jo liki kaksi viikkoa sitten ja vatsassa möyrivä varsa se vain jaksoi odututtaa saapumistaan tähän maailmaan. Eipä toki Cruellakaan näyttänyt siltä, että se olisi vielä ihan hetkeen ryhtymässä varsomispuuhiin.
Kunnes sitten eräänä yönä herätyskelloni herätti kurkistamaan valvontakamerasta miten Cruella voi, ja siellähän se oli jo hyvää vauhtia varsomassa. Ryntäsin yöpaitasillani talliin varmistamaan, että kaikki sujuisi hyvin ja kun pääsin talliin, oli maailmaan jo saapunut pieni tumma ja märkä möykky, joka kovasti ihmetteli mistä oli siihen olkipatjalle putkahtanut. Jo toista kertaa emäksi tullut Cruella nuoli varmoin ottein varsaansa puhtaaksi ja hoputti sitä nousemaan jaloilleen. Minun ei tarvinnut tehdä kertakaikkiaan mitään, kunhan seurasin sivusta vastasyntyneen pitkäjalan ensimmäisiä yrityksiä nousta seisomaan. Heti alkuun jalat eivät oikein meinanneet pienokaista totella, mutta pian se jo seisoikin huterilla jaloillaan hapuillen tietään eteenpäin karsinassa. Huokaisin helpotuksesta ja silitin varoen Cruellan otsaa. Tamma näytti väsyneeltä ja sillä sekä varsalla näytti olevan kaikki hyvin. Niinpä pääsin takaisin nukkumaan, vaikka tuskin enää nukkuisin yön tapahtumien jälkeen, olin aivan liian haltioissani Cruellan ihanasta orivarsasta, jolle pitäisi tuota pikaa keksiä R-alkuinen nimi.