Han Solo

Suku

Sukuselvitys

Eihän se Hankin suku mikään ihmeellinen ole, ainakaan silloin, jos sitä vertaa tyypilliseen GP-tason kilpahevosen sukuun. Isän nimen moni hevosihminen silti tunnistanee, sillä Hellraiser esitettiin Saksan oripäivillä kaksituhattaluvun alussa muutamia vuosia ennen Hankin syntymää. Ori ei ole millään tavalla ulkonäöllisesti huomiotaherättävä, sellainen hyvin tavanomainen keskieurooppalainen puoliverinen, karvan sävyltään ja rakenteeltaan hyvin tyypillinen hannoverinhevonen. Oriin hyppytekniikkaa on kovasti kehuttu, vaikka ei se sinne parhaiden hevosten tasolle avan yllä. Oriin hypyllä on kuitenkin ylitetty 140 senttimetrinkin ratoja ja ori on periyttänyt keveää tyyliään myös lukuisille jälkeläisilleen. Hellraiser on ollut erityisesti Itä-Euroopassa suosittu jalostusori tuomaan kenttähevosiin kaivattua keveyttä hyppyyn ja nopeutta maasto-osuudelle. Läntisemmässä Euroopassa Hellraiser lienee tuntemattomampi nimi, vaikka punarautias ori onkin jättänyt muutaman menestyneen jälkeläisen.

Hankin isänisä Houston oli hannoverinhevosen perikuva, se oli niin lähellä kantakirjan rotumääritelmää, että kaikki hannoverinhevosen rotumääritelmät olisi voitu korvata Houstonin kuvauksella. Punaruunikolta orilta löytyi liikettä niin ylös kuin eteenpäinkin ja se hyppäsi hyvin aina kansainvälisissä kilpailuissa asti. Länsi-Saksassa kasvatettua oria on ajan saatossa kuvailtu kolmen ärrän hevoseksi: reaktiiviseksi, rehelliseksi ja reippaaksi. Houstonin isä edustaa puolalaista hannoverlinjaa, emä taasen oli Saksan puolella kasvatettu tamma, hannover sekin. Isä Hercules oli vain pienissä piireissä tunnettu, vaikka sillä oli hyvä rakenne ja hieno hyppytyyli. Se ei ollut suosittu jalostusori ja saikin alle kymmenen jälkeläistä, joista ainoastaan Houston on jäänyt ihmisten mieleen. Musta emätamma Bombay Mix tunnettiin paremmin, ehkäpä tunnetun saksalaisen kasvattajansa ansiosta. Näistä kahdesta hevosesta saatiin aikaan lähes täydellinen urheiluhevonen. Pitkäjalkainen ja -kaulainen Houston kantakirjattiin odotusten mukaisesti ensimmäisellä palkinnolla ja se oli läntisessä Euroopassa suosittu jalostusori 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Jälkeläisilleen ori on periyttänyt hyvää luonnetta ja hannoverille tyypillistä rakennetta.

Hellraiserin emän nimen kuullessaan monet toteavat, etteivät ole moisesta hevosesta koskaan kuulleetkaan. Ja miksipä olisivatkan, eihän Maelstorm eronnut aikansa keskinkertaisista ratsutäysiverisistä millään tavalla. Tummanruunikko tamma polveutuu laukkasuvusta, sekä sen isä että emä ovat risuestelaukoissa juosseita hevosia, kumpainenkin keskinkertaisilla tuloksilla. Maelstormista kaavailtiin ensin risuestehevosta, mutta sen nopeus ei riittänyt missään vaiheessa päihittämään muita hevosia. Tamma saapui maaliin aina viimeisten joukossa, joten kasvattaja heitti viimeisenkin toivonsa menemään ja myi nuoren tamman ratsuksi. Eräs brittiläinen itseoppinut ratsuttaja ostikin tamman - halvalla kun sai - ja koulutti sen kilpailemaan kenttäratsastuksessa. Helpoissa luokissa tamma pärjäsikin, mutta vaikeampien luokkien kouluosuuksille siitä ei ollut. Maelstorm myytiin jälleen, tällä kertaa Itävaltaan eräälle junioriratsastajalle, jota hyväluonteinen Maelstorm jaksoi tuoda maaliin asti kenttäkilpailuissa. Uusille omistajille tuli täytenä yllätyksenä se, ettei täysiveritammasta ollutkaan vaikeampiin luokkiin ja se myytiin taas. Uusi ostaja oli pienimuotoisesti kenttähevosia kasvattava pariskunta Etelä-Saksasta, jotka päättivät astuttaa Maelstormin paremmilla oreilla saadakseen hyviä jälkeläisiä. Ensimmäinen varsa olikin kenttäorista, mutta seuraavan ja tamman viimeiseksi jääneen varsan isäksi valittiin estehevosten parhaimmistosta hannoverori Houston. Kahdelle varsalleen Maelstorm periytti lähinnä luonnettaan; helppoa käsiteltävyyttä ja korkeaa työmoraalia.

Hankin emän nimeä tuskin tunnistavat edes pidempään hevospiireissä pyörineet kasvattajat. Eihän Black Market Baby ole mikään menestyneellä suvulla kruunattu rusetihai vailla vertaa, vaan pikemminkin ihan tavallinen harrasteratsu. Sekä ulkonäöltään, kyvyiltään kuin luonteeltaankin. Hannoverinhevoseksi rekisteröidyn Black Market Babyn molemmat vanhemmat ovat hannoverinhevosia, mutta jo kolmannessa polvessa voi aistia kansainvälisen tuulahduksen, kun suvusta löytyy niin amerikkalaisen kuin ruotsalaisenkin hevoskasvatuksen tulosta. Isojen luokkien kilpahevoseksi Black Market Babya ei koskaan ole kaavailtukaan, vaan se on ensin ollut omistajansa silmäterä ja helppojen luokkien kilpahevonen kilpaillen parhaimmillaan helppoa Aata ja metrikymppiä sekä helppoja kenttäluokkia. Kilpaeläkkeelle Black Market Baby jäi hyvissä ajoin omistajan keskittyessä enemmän tulevaisuuden ratsastustähtien opettamiseen ja Black Market Babykin päätyi omistajansa ratsastuskoulun tuntihevoseksi. Leipätyönsä ohella Black Market Babysta tuli äiti peräti kolmeen kertaan, kun se astutettiin ensin kahtena peräkkäisenä vuonna tallin omalla orilla ja nämä varsat jätettiin kasvamaan omaan talliin ratsastuskouluhevosen uraa ajatellen. Muutama vuosi myöhemmin syntyi kolmas varsa tällä kertaa oripäivilläkin näytetystä orista Hellraiserista. Tästä varsasta piti tulla omistajansa uusi kilpahevonen. Kolmelle jälkeläiselleen Black Market Baby on jättänyt pääosin tasaista mutta hieman omapäistä luonnettaan sekä kimoa väritystä.

Voisi luulla, että amerikkalaisista linjoista polvetunut ori olisi ollut kovaa valuuttaa ympäri Eurooppaa hevoskasvattajien keskuudessa, mutta ei. Vanhempien amerikkalaisuus kun ei takaa automaattisesti sitä, että ne olisivat jotenkin menestyneitä. Blackmail olikin vain tallissaan omistajansa sunnuntairatsuna nuorena sattuneen jalkavamman takia, joka esti aktiivisen ratsastuskäytön. Oria ei esitetty edes oripäivillä, eikä sitä käytetty jalostukseen kuin oman tallin tammoille sillä silmällä, että jälkeläisistä saisi joskus toimivia hevosia maastoilukäyttöön. Ehkäpä maalaistallin tiluksilla majailleen orin taidot jäivät yhtä piiloon kuin itse orikin loukkaantumisensa jälkeen, vaikka tuskin Blackmailin vanhemmista olisikaan saanut aikaan minkään lajin huippuhevosta, korkeintaan kelpo harrasteratsun. Kimon orin luonne oli täyttä kultaa, se oli erittäin hyväkäytöksinen ja kohtelias hevonen, joka kunnioitti ihmistä joka tilanteessa. Ori jouduttiin lopettamaan sen ollessa 19-vuotias, kun vanha jalkavamma alkoi vaivaamaan hevosta uudelleen, eikä vuosia käyttökelvottomana seissyttä oria kannattanut lähteä leikkaamaan. Muutamille jälkeläisilleen pienikokoinen Blackmail periytti hyväkäytöksistä luonnetta.

Black Market Babyn emä Conundrum ei ole isommissa hevospiireissä yhtään sen tunnetumpi kuin varsansa Black Market Babykaan. Monille se on lähinnä täytettä isänsä satapäisessä jälkeläislistassa. Conundrumin isä Castello oli Ruotsissa ja läntisessä Euroopassa menestynyt esteori, joka oli haluttu isäori. Se ei kuitenkaan onnistunut periyttämään jälkeläisilleen samanlaista hyppykykyä ja kapasiteettia, mitä sillä itsellään oli. Conundrumin emä Grenada puolestaan oli lähinnä harrastehevosena toiminut tamma, joka astutettiin hienolla orilla, kun jalkavamma laittoi tamman reilun vuoden ajaksi lepoon kaikesta käytöstä. Itse Conundrun oli omapäinen ja herkkä tamma, joka ilmoitti ratsastajalleen selvästi, jos se ei pitänyt jostain. Ja yleensä ei pitänyt. Omistajansa kanssa tamma tuli toimeen, muille se oli lähinnä ihmisiä syövä lohikäärme, jonka lähelle ei kannattanut mennä. Harrasteratsuna toiminut Conundrum myytiin omistajansa aikapulan vuoksi ratsastuskouluun, jonne se ei ilkeän luonteensa takia sopinutkaan. Se myytiin hyvin pian uudelleen, tällä kertaa ratsastuksenopettajaopiskelijan näyttöhevoseksi. Kaikkien yllätykseksi uusi omistaja tykästyi tammaan sen oikuista huolimatta ja niinpä Conundrum sai jäädä hänen omistukseensa opiskeluiden päätyttyäkin. Conundrumin ikääntyessä se astutettiin omalla orilla toiveissa saada varsasta sopiva hevonen kilpailukäyttöön ilman sen suurempia tavoitteita. Varsalle ei kaikkien onneksi periytynyt emänsä luonne, vaan sen kaunismuotoinen pää sekä sukkajalat ja piirto, jotka pian jäivät kimon värityksen alle piiloon.

Jälkeläiset

t. Hey Sailor Scar ERJ-I
t. Honolulu Scar

Ulkoasu © Heidi / Pilvimarja 2022, taustakuva © tallin omaisuutta

Huomaathan, että kyseessä on virtuaalitalli ja jokainen hevonen on virtuaalihevonen