Luonteeltaan Peach on ....
Peaches antaa helposti alkuun hajuttoman ja mauttoman vaikutelman, vaikka sitä ei se todellisuudessa ihan ole. Ei se mikään hulluinkaan tapaus ole, kaikkien onneksi. Tamma on aika simppeli tapaus, vaikka pikkasen potkuakin löytyy. Peach on helppo käsitellä, kunhan ei liian varovaiseksi ala. Kun hoitaa hommat reippaasti ja varmasti, ei kimollakaan ole mitään tarvetta säätää. Levottomuus tarttuu siihen herkästi, joten rauhalliset ja varmat otteet ovat avainasemassa. Lastaaminen, matkustaminen ja kaikki muukin sujuu Peachin kanssa ihan sujuvasti. Taluttaessa saa kyllä olla tarkkana, sillä tamma tykkäisi juoksennella vihreän perässä. Mutta aika helposti se luovuttaa, jos taluttaja pitää pintansa.
Ratsuna Peach on myös hyvin simppeli. Se tekee mitä pyydetään, mutta ei muuta. Kimosta ei saa mitään irti, jos sille ei anna mitään. Kun homma rullaa, on Peach oikein monipuolinen kenttäratsu. Sillä ei ole selkeästi mikään osa-alue toista heikompi, vaan se suorittaa tasaisen varmasti kaiken. Mitä nyt maastossa saattaa vähän kuumua enemmän. Tammalla on ihan siistit liikkeet ja se jaksaa keskittyä myös sileän ratsastukseen, vaikka kuten monilla kenttähevosilla, hyppääminen vie enemmän mennessää. Peachilla on oikein kiva hyppy ja matkaavoittava laukka, mutta laukka on myös helposti kasattavissa. Peach ei turhia säiky, joten sen kanssa on aika rentoa mennä missä vain. Ja kun ollaan töissä, ollaan töissä. Peachia ei tarvitse suostutella hommiin.
Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana maura
En voinut kuin huokaista syvään vilkaistessani ikkunasta ulos. Taivaalta satoi kaatamalla vettä, ja olisi pian aika lähteä maastoesteosuudelle. Peach oli päässyt mukaan vuoden viimeisiin pitkiin kenttäkisoihin, ja edellisenä päivänä oli jo suoritettu koulukoe. Olosuhteet oli edellispäivänä aivan erilaiset tähän aamuun verrattuna - viimeiset syksyiset auringonsäteet oli lämmittäneet hieman pilvien raosta, ja koulurataa ympäröivissä puissa ollut mitkä kaunein ruska loisti kirkkautta ja syviä syksyn värejä. Kouluosuus oli mennyt ihan kohtalaisesti - sijoitus sen jälkeen oli hieman keskikastia ylempänä. Peach oli keskittynyt rataan hyvin, ja se oli ollut miellyttävä ratsastaa. Muutama pieni rikko laski sijoitusta melko reilustikin kärjen tuloksien ollessa todella napakasti vain muutamien prosenttiyksikköjen välissä.
Peach oli jo varustettu valmiiksi tallissa. Tamma oli puunattu viimeisen päälle nätiksi ja hokit oli ruuvattu napakasti käyntiin. En tosin tiedä kuinka puhtaina me maaliin tultaisiin, sillä maastokoe tulisi olemaan melkoista raparallia vesisateen paiskatessa kasvoille. Rata oli onneksi pysynyt hyvässä kunnossa eikä kisoja näin ollen olisi tarvetta siirtää - pitkä syksyinen kuiva kausi oli kuivattanut maastoa niin paljon, että se jaksoi vetää paljon vettä ennenkuin se menisi täysin mömmöksi. Ja sateen ei pitäisi onneksi kestää enää kauaa - luonnollisesti tietenkin sateen pitäisi loppua jokunen hetki oman suoritukseni jälkeen.
Peach lähti hoitajansa kanssa alkukäynneille, ja minä psyykkasin itseäni hieman henkisesti tuntiessani vatsanpohjassa pientä kihelmöintiä. Vaikka alla oli jo useita satoja maastostartteja vuosien aikana, sai radalle lähteminen joka kerta hieman perhosia vatsaan. Peachia ei onneksi sade ollut aiemminkaan maastossa haitannut, joten fiilis lähteä oli todella luottavainen. Tamma tuotiin luokseni, hyppäsin selkään ja ohjasin sen kohti verryttelyaluetta. Hokit tuntui märällä nurmella hyvin pitävältä eikä Peach varonut pohjaa ollenkaan. Hölkkäilin ensin rennosti ravissa molempiin suuntiin, jonka jälkeen nostin laukan. Laukkailin tovin ja otin muutaman verryttelyhypyn verkka-alueella. Peach oli terävä ja hyvin menossa, mutta itseäni kieltämättä hieman sade häiritsi. Milloinkahan sitä on tällaiseksi sokeriseksi tullut - lienee aika siirtyä kouluratsastukseen....
Meidän startin aika alkoi lähestyä, ja ohjasin Peachin kohti lähtökarsinaa. Tamma tiesi tasan mitä oli tapahtumassa, ja tunsin kuinka sen kierrokset alkoivat hieman kasvaa. Sain lähtöluvan, nappasin kellon päälle ja käänsin tamman kohti ensimmäistä estettä. Peach löysi nopeasti hyvän ratatemmon ja jouduin jopa hieman jarruttelemaan sitä, ettei se laittaisi liikaa paukkuja heti kehiin. Ja ehkä jarruttelin hieman myös vesisateen takia - näkyvyys meinasi välillä olla todella heikko, mutta Peachia se ei tuntunut yhtään haittaavaan.
Rata oli pitkä ja raskas, ja loppumetreillä tunsin että tamman voimat alkoivat vähän hiipua. Pienen tsemppauksen avulla tamma kuitenkin pinnisteli hyvin loppuun, ja maaliin päästessä taidettiin molemmat olla aika finaalissa. Maaliin saavuttiin muutamalla yliaikavirheellä, mutta muuten estepuhtaalla suorituksella. Hyppäsin nopeasti tamman selästä alas ja annoin sen hoitajalle, joka pääsisi lähtemään loppuverryttelemään ja jäähdyttelemään tamman. Housut liimaantuneena jalkoihin lähdin itse nopsaa tallia kohti vaihtamaan puhtaita vaatteita.
Maaston jälkeen sijoitus nousi pari pykälää ylöspäin. Huomenna olisi vielä aamulla vuoro eläinlääkärintarkastuksen ja iltapäivällä rataesteiden. Toivottavasti Peach toipuisi hyvin ja pystyttäisiin tekemään puhtaat rataesteet - sillä pystyttäisiin ehkä jopa taistelemaan sijoituksesta. Aurinkokin alkoi jo vähän pilkottaa pilvien takaa ja sade tuntui lakkaavan - olisipa oma startti ollut hetken myöhempään!
