Mitä ihminen muuta voisikaan toivoa joululahjaksi, kun Helmwald-varsan? Tällä kertaa tämä toive toteutui - tosin en sitä ollut edes osannut toivoa. Olin jo tovin miettinyt, että uutta verta kaivattaisiin talliin, mutten varsinaisesti ollut ehtinyt pukea ostohousuja jalkaan. Eräänä päivänä huomasin kuitenkin myynti-ilmoituksen Helmwaldin jouluvarsoista, ja sieltä löytyi kuin löytyikin meille uutta verta.

Luonnekuvaus

Galantis on energinen hevonen, josta ei terävyyttä ja topakkuutta puutu. Ori osaa halutessaan olla nopea käänteissään, joten sen kanssa saa olla arjen askareissa tarkkana ja hereillä, ettei vahinkoa pääse sattumaan.

Harjatessa Galantis on hyvä sitoa kiinni, sillä se ei millään malttaisi seistä paikallaan pidempiä aikoja. Ei se mitään tuhmaa tee, mutta pyörii ja hyörii vain ympäriinsä, jolloin hoitamisesta ja varustamisesta ei meinaa tulla yhtään mitään. Galantista käsitellessä tarvitaankin rutkasti hyviä hermoja ja kärsivällisyyttä, jotta sen kanssa selviää ilman sen suurempia hermoromahduksia. Välillä saattaa löytyä joku hyvä raptsutuspaikka, ja ori malttaa hetkeksi seisahtua nauttimaan rapsutuksista, mutta pian häsellys taas jatkuu. Pidempiin toimenpiteisiin, kuten klippaukseen, ori on hyvä rauhoittaa, jolloin ylimääräiseen säheltämiseen kuluu vähemmän aikaa.

Galantis on aina ollut energinen ja terävä ratsu. Nuorempana (ja vielä hieman vanhempanakin pidempien vapaapäivien jälkeen) ori oli suositeltavaa juoksuttaa ennen selkään menoa, jotta se saisi purkaa enimmät energiansa ilman ratsastajaa. Erityisesti nuorena ori ei meinannut osata ohjata energiaansa oikein työntekoon, vaan se saattoi purkautua pukittelulla, tai pyrähdyksinä. Kun Galantiksen energian saa kuitenkin ohjattua työntekoon, on se mukava ratsastettava. Sillä on kolme hyvää askellajia, joista käynti on ehdottomasti heikoin - lähinnä vain orin malttamattomuuden vuoksi. Laukassa erityisesti lisäykset ovat orilla näyttävät - ravissa sen vahvuus taas on muunmuassa sulkutaivutukset, jotka ovat hienot ja lennokkaat.

Kisapaikalla - ja muutenkin Galantista taluttaessa - on orin kanssa avainasemassa groomilla hyvät lenkkikengät. Galantis jaksaa taapertaa ympäri kisa-alueita vaikka aamusta iltamyöhään, ja on hyvin kiinnostunut ympäristöstään. Se on vieraissa paikoissa kuitenkin itsevarma, eikä pelkää eikä jännitä mitään vastaantulevaa. Sen kanssa ei tarvitsekaan olla huolissaan siitä, että se säikähtäisi tai säpsähtäisi jotain. Galantista taluttaessa ei vieraissakaan paikoissa välttämättä tarvitse ketjua tai kuolaimia, pitkä liina tosin on suotava. Ori on hieman levoton matkustaja, ja matkustaakin kaikista parhaiten isossa kuorma-autossa muiden hevosten ympäröimänä.