Coco Chanel

❯   VH25-011-0157
❯   Hannover, tamma
❯   Ruunikko, 173cm
❯   Syntynyt 07.03.2024, Saksa, 4-vuotias
❯   Kouluratsastus, Grand Prix
❯   Omistaja maura (VRL-04116), Heidseck Sporthorses

Hevonen on liian nuori kilpailemaan tai siltä puuttuu 3-vuotispäivämäärä profiilistaan.

Täytyy myöntää, että Coco meinasi jäädä ostamatta puhtaasti sen nimen takia. Olin aina vannonut, ettei tallista löytyisi yhtään Coco Chanelia, mutta niin ne oli vaan nekin sanat syötävä. En voinut vastustaa Cocoa - nuori ja näyttävä ruunikko tamma oli kaikkea sitä, mitä siihen hetkeen halusin. Olihan se vähän vihreä, mutta olin varma, että siitä tulee loistava kisahevonen. Ja niinhän siitä tulikin - ei helppo, mutta joka vaivan arvoinen.

Luonnekuvaus

Näyttävä ja nopealiikkeinen tamma herätti kiinnostukseni jo myyntivideolla, vaikka se oli vain lyhyt pätkä laitumelta. Sen askellajit oli ilamvat, takapää terävä ja nopeista liikkeistä laitumella huomasi, että tammalla tulisi olemaan loistava kokoamiskyky.

Tamman nopeus ei ole hidastunut iän myötä. Ehkä viitseliäisyys reagoida asioihin on hieman, mutta halutessaan se on edelleen todella terävä ja nopea. Se saattaa seistä rauhassa paikallaan, ja hetken kuluttua pyörähtää jo pää toiseen suntaan, korvat terävänä tarkkaillen, mikäli kuulee pienenkin risahduksen. Hoitotoimenpiteet Cocon kanssa sujuvat kuitenkin pääasiassa hyvin, varsinkin jos ympäristö on rauhallinen.

Ratsuna Coco on energinen ja herkkä. Se vaatii stabiilin istunnan, kevyen käden ja rauhallisen tunnelman. Se on tarkka avuistaan, ja hermostuu ristiriitaisista ja kovista avuista. Cocolta löytyy liikkeestään juuri sopivasti sekä työntöä että joustoa - jos se olisi syntynyt estehevoseksi sillä olisi varmasti mielettömän kevyt ja ilmava hyppytekniikka. Ravi on ehdottomasti Evelynin vahvuus. Siinä missä sen lisätyt askellajit saavat sen näyttämään siltä että se liitelee kuin siivet selässään, istuu se piaffissa kauniisti ja piffaa todella kevyesti. Askellajeista käynti on ehdottomasti tamman heikoin, sillä se muuttuu helposti hieman passimaiseksi sen kiirehtiessä. Kauniin rennon käynnin löytäminen vaatiikin Cocon kanssa kaikki tähdet kohdilleen.

i. Hexen's Chopin hann rn 170cm evm	ii. Crispian II hann trn 176
	ie. Hexen's Soraya hann rt 165cm evm
e. La Luna hann m 165cm evm	ei. Lewis GER hann m 172cm evm
	ee. Streya hann rn 168cm

i. Hexen's Chopin
Cocon isä Chopin on nuori ja näyttävä ori, jonka ensimmäiset jälkeläiset alkavat juuri nousta kilparadoille. Näyttävä 170cm korkea ruunikko ori on herättänyt huomiota jo hyvin varhaisessa vaiheessa, ja jo nuorena oritesteissä siitä povattiin tulevaisuuden jalostustähteä. Nelivuotiaana ori sai oritesteissä kiitettäviä arvosanoja niin askellajeista, kuin ratsastettavuudestaankin, ja 5-vuotiaana se sijoittui nuorten hevosten maailmanmestaruuskilpailuissa. Siitä alkoikin orin räjähdysmäinen suosio jalostuksessa. Nuorten hevosten luokkien jälkeen Chopin on koulutettu Prix St George tasolle asti, ja sitä viedään vähitellen kohti Grand Prixtä. Chopin on periyttänyt jälkeläisilleen erinomaisia liikkeitä ja yhteistyöhalua - ratsastettavuudesta ei vielä oikein osata sanoa orin jälkeläiskannan olevan varsin nuorta.

ii. Crispian II
Isänisä Crispian oli tummanruunikko, 176 cm korkea ori, joka oli tunnettu erinomaisista liikkeistään ja voimakkaasta, mutta samalla tasapainoisesta rakenteestaan. Ori on saavuttanut suurta arvostusta sekä kilpailu- että jalostuspiireissä, ja se on ollut monelle menestyneelle hevosenkasvattajalle valinta erityisesti sen periyttämän vahvan rakenteen ja liikkeen vuoksi.

Crispian ehdittiin kouluttaa Intermediate - tasolle asti, jolla se kilpaili kansainvälisesti. Valitettavasti ori kuitenkin loukkaantui epäonnisesti, jonka seurauksena ori jouduttiin lopettamaan jo 9-vuotiaana. Crispian ehti kuitenkin jättää jälkeensä yhteensä viisi Saksassa hannoverjalostukseen hyväksyttyä oria, jotka ovat kaikki varsin varteenotettavia vaihtoehtoja jalostusoriksi.

ie. Hexen's Soraya
Emänemä Hexen's Soraya on Siittola Hexenin siitostamma neljännessä polvessa. Kaunis rautias läsipäinen tamma varsoi ensimmäisen varsansa jo nelivuotiaana, ja Hexen's Chopin on tamman kolmas varsa. Siitostamman roolin oheella Soraya on ratsukoulutettu, ja loistavan luonteesa vuoksi se toimiikin siittolan luotettavimpana maastoilukaverina. Sorayalla ei ole ikinä kilpailtu, mutta teknisesti se osaa vaativan tason tehtäviä.

e. La Luna
La Lunassa ei sinäänsä ole mitään ihmeellistä, mutta ei mitään vikaakaan. Korrektirakenteinen musta tamma ostettiin perheeseen juniorihevoseksi, ja tamma toimittikin sitä virkaa erittäin hyvin. La Luna nosti ratsastajansa poniluokista vaativiin luokkiin, ja opetti kilpailemisen salat. Ei se mikään mitallihirmu ollut, eikä sellaista perheeseen toki kaivattukaan. Tammalla on kolme tasaista kivaa askellajia ja miellyttävä luonne, ja se on perheensä silmäterä. Kaikkien harmikseen tamma kuitenkin liukastui tarhassa ja sai jännevamman, jonka seurauksena tamma päätettiin astuttaa. Coco Chanel on tamman ensimmäinen varsa, ja varsasta tuli paljon laadukkaampi, kuin ikinä osattiin odottaa. La Luna kuntoutui jännevammasta täysin, mutta on sen jälkeen siirtynyt jo eläkkeelle. Tamma on tällä hetkellä kantavana, ja odottaakin perheeseen toista varsaa, josta toivottavasti saadaan Lunalle seuraaja.

ei. Lewis GER
Emänisä Lewis on hyväluonteinen tasainen ori, joka on tunnettu jalostupiireissä erityisesti erinomaisesta luonteestaan ja ratsastettavuudestaan. Mustaa, 172cm korkeaa oria onkin käytetty paljon jalostuksessa, ja se onkin tunnettu juurikin siitä, että se periyttää rehtiä luonnetta ja hyvää ratsastettavuutta. Lewis itse ei ole kilpaillut paljon, mutta sen koulutus on ulottunut Grand Prix -tasolle asti, ja se on saanut erittäin hyviä arvioita ratsastettavuudestaan ja ilmavasta liikkeestään.

Orilla on paljon jälkeläisiä niin Saksassa, kuin muuallakin Euroopassa. Lewiksen jälkeläiset ovat perineet isältään hyvät liikkeet ja vahvan rakenteen, mutta erityisesti ne ovat perineet isänsä luonteenpiirteet: ne ovat tasaisia, yhteistyöhaluisia ja helposti koulutettavia, ja sopivat myös parempaan harrastekäyttöön.

ee. Streya
Emänemä Streya on ruunikko tamma, joka myytiin jo maitovarsana kasvattajan tuttavalle. Varsa oli nuorena jo laadukas ja kapasiteetikas, ja siitä odotettiinkin hyvän luonteensa vuoksi mukavaa harrastekilparatsua hieman matalemmalle tasolle. Valitettavasti tamma kuitenkin loukkaantui laitumella, jonka seurauksena se ei tulisi kestämään enää kilpailukäyttöä. Streya astutettiin omistajan toimesta, ja varsa laitettiin huutokauppaan myyntiin. Huutokaupassa myös emään ihastuttiin, ja se myytiinkiin siitoskäyttöön saksalaiseen arvostettuun siittolaan. Streyalla on tällä hetkellä neljä jälkeläistä, joista La Luna on toisiksi vanhin.

Hevosella ei ole jälkeläisiä.

Porrastetut kilpailut

Hevonen on liian nuori kilpailemaan tai siltä puuttuu 3-vuotispäivämäärä profiilistaan.

Cup-sijoitukset

Mainittavia saavutuksia

❯

Päiväkirja

19.03.2025, ensimmäisiä treenejä kotona, kirjoittanut omistaja
Coco saapui reilu viikko sitten, ja sille on annettu rauhassa aikaa kotiutua ja sopeutua uuteen arkeen Heidseckissä. Tamma on osoittanut olevansa utelias, mutta hieman varautunut. Kai sitä vähemmästäkin on hieman ihmeillään, kun pienestä rauhallisesta kotitallista joutuu muuttamaan isoon talliin, missä alkaa heti aamusta alkaen tapahtumaan. Tammaa on tähän mennessä vähän taluteltu ympäri Heidseckin tiluksia, ja annettu sen rauhassa tutustua kenttään, maneesiin sekä tonttia ympäröiviin maastopolkuihin.

Tänään olisi kuitenkin aika ensimmäisten juoksutustreenien. Tykkään nuorien kanssa aloittaa juoksutusympyrästä sekä juoksutuksen että ensimmäiset selkäännousut, sillä se on tilana niin paljon pienempi kuin avarat kenttä tai maneesi, eikä nuorilla olisi mahdollisuutta poistua paikalta tai pyrähdellä liiemmin. Koska tammaa oli jo kasvattajalla juoksutettu sivuohjien ja kuolainten kanssa, laitoin sille suoraan suitset päähän ja juoksutusvyön selkään. Vaikka hevosenhoitajani ovat todella taitavia, halusin mielellään aloittaa uusien hevosten kanssa itse ja sitä mukaa sitten ohjata niitä eteenpäin. Nappasin liinan koukusta ja kiinnitin sen kuolaimiin. Coco ei sanonut siitä tai juoksutusvyöstä kummastakaan mitään, joten heitin vielä ohuen loimen selkään ja lähdettiin kävelemään. Vanhemmilla hevosillani oli tällä hetkellä hieman kevennetty kausi menossa, joten minulla itselläni oli hyvin aikaa käyttää nuoriin, joten käveltiin rauhassa yhdessä alkukäynnit ulkona. Kevätaurinko alkoi jo vähän lämmittämään ja linnut lauleskelivat, mutta vielä ei voinut sanoa, että tuntuisi kesältä.

Käveltiin juoksutusympyrälle, ja laitoin Cocon ympyrälle kävelemään. Pientä ohjausta se vaati, että pysyi isolla ympyrällä, mutta onneksi ympyrän reunat ohjasivat tammaa hyvin ja uskalsin päästää sitä pitkälle liinalle. Annoin tamman ensin mennä ilman mitään sivuohjia, jotta näkisin miten se liikkuu luonnostaan. Olinhan toki nähny sitä vapaana paljonkin, mutta ympyrällä tasapainon löytäminen on aina vähän eri juttu, kun tarhassa pitkällä suoralla. Coco oli reipas ja energinen, ja pyrähtikin melkein heti raviin siirryttyä laukkaan. Sen verran tammasta kyllä huomasi että sitä on juoksutettu, että ääniavut oli sillä hyvin hanskassa, kunhan vain tamma malttoi kuunnella.

Hetken sen pörhellettyä siirsin sen käyntiin ja kiinnitin sivuohjat. Jätin ne löysälle ja aika alas, jotta ne ohjaisivat ystävällisesti tammaa kohti matalampaa muotoa, jota tarvittaisiin ratsastuksen alkamisessa. Sivuohjien kanssa ympyrälle meno oli huomattavasti haastavampaa ja tasapainon löytäminen hieman vaikeampaa - tätä täytyisi siis treenata. Vielä muutaman kerran voisin juoksuttaa juoksutusvyöllä, jonka jälkeen laittaa selkään satulan ja aloittaa selkäännousut. Huippua!

10.01.2025, ostoprosessista, kirjoittanut omistaja
"Face so fine it should be a crime." En voinut kuin naurahtaa myynti-ilmoituksen ensimmäisen lauseen nähdessäni. Olihan tamma kaunis kuin mikä, siitä ei päässyt yli eikä ympäri. En vaan voinut olla pohtimatta, miksi niin nätti tamma oli jäänyt mitään tekemättömäksi, olihan se kuitenkin jo 4-vuotias eikä edes varsonut. Kasvattaja sitä möi, saatteella liian laadukas omaan käyttöön. Terveeksikin sitä ilmoituksen mukaan luonnehdittiin, suku oli todella hieno eli vaihtoehdoksi jäi luonnevika, tai ihan vain omistajan saamattomuus. Ja tässä vaiheessa toivoin, että se olisi jälkimmäinen.

Huokaisin syvään ja soitin kasvattajalle. Pian selvisi, että tamman myynti oli yhdistelmä molempia - hieman hankalahkoa luonnetta, ja omistaja-kasvattajan pientä saamattomuutta, ja ehkä jännitystä hevosta kohtaan. Mitä pidempään hänen kanssaan juttelin, sitä varmempi olin siitä, että tamman varsoessa oli käynyt erittäin hyvä tuuri, ja varsasta oli tullutkin säpäkämpi ja huomattavasti parempi, mitä he ikinä osasivat odottaa. Laadukasta harrastehevosta he olivat itselleen yrittäneet saada, mutta sieltä olikin tullut paljon enemmän. Ja eivät sitten olleet oikein tienneet mitä tammalla tehdä, kun oli selkeästikin liian hyvä omaan käyttöön. Eikä oikein luotettavan oloista ammattilaistakaan ollut lähettyvillä.

Ainoa miinus oli tamman nimi. En voinut olla naurahtamatta kun sen kuulin - Coco Chanel. Melkein sen olisin voinut jättää nimen vuoksi ostamatta, tai edes olla menemättä katsomaan. Coco Chanel menee luokkaan nimet "en ikinä nimeäisi omaa hevostani näin." Samaan syssyyn kuuluisi Tiffany ja muut massanimet, joita kauneusihanteiden ja uusien julkimoiden pinnalle noustessa alkaa syntyä. Mutta tamman suku ja pieni video siitä laitumessa teki niin mielettömän vaikutuksen, että tammaa oli pakko mennä katsomaan.
/>
Ja onneksi menin. Se oli hieno, todella hieno. Vihreä ja kokematon, ikäistään toki jäljessä eikä selässä sen kummemmin käyty. Vähän ympyrällä juoksutettu, satula oli ollut selässä, ja karsinassakin siellä vähän könytty, mutta liikeessä eivät olleet uskaltaneet selässä olla tamman nopeiden liikkeiden vuoksi. Se ei taas itseäni haitannut, tallista löytyisi juuri sopiva sisäänratsastaja tälle säpäkälle tammalle, eikä itseäniäkään vauhti jännittänyt. Koska tamma oli juuri hetki sitten myyntiä varten tutkittu kliinisesti terveeksi ja siitä oli tuoreet röntgenkuvat, päästiin kaupat sopimaan pikimiten. Innolla odottaisin, mitä Cocon kanssa saadaisiin aikaiseksi ja millainen kilpahevonen siitä kasvaisi.