Tervetuloa Varismäelle!

Nykyisen Varismäen tallin alkutaipaleen tarinassa useamman eri tallin ja henkilön tarinat kietoutuvat yhteen. Ensin oli vanha Varismäen Tila, jossa kaksi serkusta kasvattivat suomenhevosia. Toiminta kuitenkin päätettiin lopettaa, kun serkusten elämä veti eri suuntaan. Molemmat työskentelevätkin nykyään ulkomailla puoliveristen esteratsujen parissa. Varismäen suuri hevostila jäi tyhjilleen, kun tallinpitäjät suuntasivat ulkomaille pelkästään menolippujen kanssa.

Sitten oli Minas Tirith, suomalaissukuisen amatöörin kouluhevosunelma Itävallassa, jota isä kiltisti rahoitti miljoonillaan. Tallilla työskenteli myös eräs suomalainen ratsuttaja, jolla alkoi tulla omistajattaren “minä tiedän kaiken” -asenne korvista ulos. Samoihin aikoihin omistajatar päätti luopua tallinsa kaikista fwb-hevosista, ja ratsuttaja näki tilaisuutensa tulleen. Hän sai suostuteltua Tirithin omistajaperheen mukaan diiliin, eikä aikaakaan kun ratsuttaja matkusti Suomeen mukanaan useampi puoliverinen kouluratsu. Sopivat tilat hevosille löytyivät Sipoosta läheltä Talmaa, ja Tirithin omistajaperhe on ollut mukana rahoittamassa projektia ja puoliverihevoset ovatkin Minas Tirithin peruja. Tirithin kovaäänisestä ja peukalo keskellä kämmentä kulkevasta omistajasta on sentään päästy suurimmaksi osaksi eroon.

Se, miten suomenhevoset päätyivät mukaan tallin toimintaan onkin taas aivan uusi tarina. Varismäen uusi talliyrittäjä rakastui, ei suinkaan suomenhevosiin (tai sitä se ei ainakaan myönnä), mutta suomenhevosilla ratsastavaan naiseen, eikä kulunut aikaakaan, kun tuore pariskunta jo asettui asumaan saman katon alle ja yhteisen tilan pihamaalla käyskenteli niin fwb-hevosia kuin suomenhevosiakin. Ensin oli sopimus, että pihaan saa tulla suomenhevosia kunhan ne ovat kaikki kouluratsuja. Vaan kuinkas sitten kävikään?