Luonteeltaan Sandy on ....
Sandy on tasaisen varma ja määrätietoinen tamma. Se ei ole säikky tai kuuma, vaan ennemminkin rauhallinen ja järkevä – sellainen luottokumppani, jonka selkään uskaltaa lähteä, vaikka sää olisi huono tai rata erityisen vaativa. Se tekee aina sen mitä pyydetään, ja välillä yrittää vielä enemmänkin. Hoitaessa Sandy on helppo ja kiltti – se nauttii rapsutuksista ja jaksaa seistä paikoillaan pitkiäkin aikoja. Se tykkää ihmisten seurasta ja usein höplää hoitajan taskut herkkujen toivossa. Kengittäminen ja klippaaminen sujuvat ongelmitta, ja tamma onkin yksi tallin helpoimmista hoidettavista.
Kouluradalla Sandy tekee parhaansa, vaikka se ei ehkä ole liikkeiltään se näyttävin hevonen. Sen vahvuus on tasaisuus ja kuuliaisuus: se ei hötkyile, vaan kuuntelee ratsastajaansa tarkasti. Pisteet tulevat huolellisesta ja tarkasta suorittamisesta, ei suurieleisestä liikkeestä.
Rataesteillä Sandy on varovainen ja huolellinen. Se ei ole nopein käänteissään, mutta se hyppää varmasti ja tekee harvoin virheitä. Maasto-osuus on Sandyn ehdoton lempilaji: siellä tamma syttyy ja sen laukka pääsee kunnolla esiin. Se etenee tasaisesti ja varmasti, ja hyppää kiinteät esteet määrätietoisesti – veteenkin se menee epäröimättä, korvat hörössä. Sandy onkin kenttähevonen, johon voi luottaa tilanteessa kuin tilanteessa, ja sen selkään voi laittaa hieman epävarmemmankin ratsastajan luottaen, että tamma luotsaa taatusti ratsukon aina maaliin.
Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana omistaja
Sandy hengaili rennosti tarhassa, kun lähdin hakemaan sitä matkaani. Tamma on niitä hevosia, joilla ei ole oikein koskaan kiire mihinkään. Kyllä se lähti tulemaan mua portille vastaan kun huomasi, mutta siinä jos monet tulivat hirveällä kiireellä, niin Sandy löntysteli omaan tahtiinsa. Pienen hörähdyksen saattelemana se vihdoin tuli portille asti, sinänsä kiva niin ei tarvinnut mennä rämpimään tarhan läpi, niin pääsin nappaamaan sen matkaani. Rauhassa me tallustettiin kauniissa auringonpaisteessa ja lopulta päädyin jättämään Sandyn ulos kiinni. Miksi mennä pimeään talliin, kun voitaisiin nauttia upeasta kelistä. Kävin nopeasti hakemassa kaikki tarvittavat tavarat ja varusteet ulos. Sandy ei liikauttanut edes turpakarvaa sillä välin, vaan nuokkui paikoillaan.
Me vietettiin hyvä tovi ulkona hoitopuomilla, koska kummallakaan ei ollut kiire yhtään mihinkään. Rapsuttelin ja harjasin huolella raudikkoa, joka nautti täysin rinnoin auringosta ja hinkkaamisesta. Käytin varmaan jokaista harjaa joka tammalta löytyi. Samalla selvitin harjan sekä hännän. Päädyin vielä vähän saksimaan niitä, koska ne olivat vähän päässeet rehottamaan. Aikaahan siinä sai kulumaan, mutta ainakin nyt Sandy näytti erittäin nätiltä. Kyllähän se pääasiassa aina näytti, mutta tasoitetut jouhet näyttivät heti paljon skarpimmilta. Lopulta pääsin siihen asti, että saatiin varusteet tammalle päälle. Sekin alkoi hiljalleen heräilemään nokosiltaan, että tässä pitäisi johonkin lähteä. Kiipesin pihassa tamman selkään ja ohjasin sen maastoon. Fiilikseen sopisi sopivan rento maastoilu, joten sinne mentäisiin. Sandy heräsi nyt viimeistään toden teolla ja korvat tötteröllä se lähti askeltamaan.
Sandyn kanssa maastoilu oli aina mukavaa, sillä vaikka se rakasti sitä, sen kanssa pystyi silti menemään rennosti. Askellus oli reipasta, mutta mistään ylimääräisestä ei välitetty tai lähdetty käsistä. Raudikko sai alkuun mennä täysin pitkällä ohjalla ja se käytti sen hyödyksi katselemalla samalla vähän kaikkea uteliaasti. Jossain vaiheessa keräsin vähän ohjia ja otettiin kevyttä hölkkäravia. Sandy meni kiltisti rauhallisesti ja rennosti, vähän eteen ja alas muodossa. Otettiin myös parissa sopivassa kohdassa laukkaa ja sekin saatiin pidettyä hyvin rentona. Vähän tamma ehdotteli, jos saisi mennä kovempaa, mutta kun lupaa ei irronnut, se tyytyi rauhalliseen tahtiin. Näiden jälkeen me käveltiin rauhassa takaisin kotiin. Koko matkan läsipää oli mennyt korvat tötteröllä, maasto oli niin sen juttu. Meillä molemmilla tuntui olleen ihan kivaa, vaikka vauhti pidettiinkin maltillisena. Ehkä toisella kertaa mentäisiin vähän enemmän revittelemään, mutta tällä kertaa rentous oli tavoite.
