21.06.2015, Kevyt juoksutus (omistajan kirjoittama)
Huutelin Tereziä laitumen portilta, tamma nosti päänsä heinikosta ylös, mutta jatkoi syömistä jälleen. Jouduin siis kävelemään laitumen toiseen päähän asti, ja lähes vetämään tamman perässäni tallille päin. Sidoin tamman tallin ulkopuolelle harjauspuomiin kiinni, jonka luokse olin jo aiemmin tuonnut tamman harjalaukun sekä juoksutussuitset ja juoksutusliinan. Harjasin Terezin nopeasti läpi, putsasin kaviot ja laitoin suitset päähän. Lähdin taluttamaan laiskan oloista tammaa maneesia kohti, jonka seinustalta otin juoksutusraipan käteen. Sitä tullaan varmasti tarvitsemaan tänään, on Terez sen verran laiskan oloinen. Käynti oli edelleen ympyrällä laiskaa, tosin raipalla tammaan sai hieman lisää vauhtia, muttei moottori ihan täysillä kuitenkaan pyörinyt. Ravi oli löntystelyä, vaikka kuinka tein itse töitä, ei Terez raviaan paljoakaan nopeuttanut. Laukka sujui kummallisen virkeästi, mutta heti kun sai luvan siirtyä käyntiin tai raviin, alkoi matelu. Noin kahdenkymmenen minuutin ajan maneesissa pyörimme jonka jälkeen talutin tamman suitset päässä laitumelle takaisin jatkamaan lomailua.

17.06.2015, Terezin silmin laitumelle pääseminen (omistajan kirjoittama)
Jes, tänään on se päivä... pääsemme vihdoinkin taas laitumelle. Itsehän olen tänä vuonna siihen onnekkaaseen porukkaan kuuluva, eli ns. eläkeikäinen, saan viettää koko kesän laitumella, mitä nyt ihmiset välillä haluavat varmasti liikuttaa minua, etten liho. Laitumella on niin mukavaa, varsinkin meidän tutulla ja turvallisella, jossa on paljon heinää jokaista kohden. Laidun missä vietän kesäni on pienempi muihin verrattuna, mutta meitä onkin siellä majailemassa vain neljä kaverusta. Laitumellamme on katos, minne voimme mennä liikaa kuumuutta turvaan sekä vesisateen yllättäessä pysymme kuivina siellä. Vihdoinkin tuo mukava tallityttö kävelee riimuni kanssa karsinalleni. En malta olla steppailematta ja tyttö hieman aristelee taluttamistani, olenhan tuohon pieneen tyttöön nähden kovin suuri ja korkea. Koitan keskittyä kävelyyn, en vain malttaisi. Näen jo laitumen, hirnahdan tervehdyksen muille. Tyttö ottaa pikaisesti riimun pois päästäni ja minun on ihan pakko hetki irroitella. Muutaman upean laukkashow kierroksen jälkeen päätän lähteä syömään kavereiden seuraan. Voi tätä kesää, me niin vietetään täällä koiranpäiviä nyt!

12.06.2015, Estetreeniä (omistajan kirjoittama)
Innokas tallityttö oli harjannut Terezin puhtaaksi, tai oikeastaan hän oli kiillottanut tamman lähes kisakuntoiseksi. Tallityttö haki minulle tamman suitset, satulan ja suojat, jotka itse nakkasin Terezille päälle. Tallityttö ojensi minulle kypärän ja lähti perässämme kävelemään kohti maneesia. Kentällä olisi turha tällä viikolla tehdä mitään, sitä joutuisi kastelemaan kuivuuden vuoksi jatkuvasti. Maneesissa on muutenkin viileämpi. Olin aiemmin kasannut maneesiin kolme pystyestettä 120cm korkeudelle toiselle pääty-ympyrälle. Toisella pääty-ympyrällä oli kaksi kavalettia ja kaksi puomia. Verryttelimme ensin reippaassa käynnissä ja ravissa taivutellen sekä hieman kumpaankin suuntaan pohkeenväistöjä. Pienet pätkät laukkaa kumpaankin suuntaan uralla, jonka jälkeen siirryimme verryttelemään kavaletti-puomi pääty-ympyrälle. Tallityttö katseli maneesin laidalta meitä ja oli valmiudessa puomien nosteluihin, jos niitä sattuisi tippumaan edes. Terez vaikutti todella pirteältä ja selvästi nautti verryttely ympyrästä, mutta tamma kyllä samalla tähyili jatkuvasti toisen pääty-ympyrän esteitä. Kun olimme tulleet kumpaankin suuntaan verryttely-ympyrää, otin hetkeksi käynnin ja kävelimme hieman pidemmin ohjin. Terez olisi kovasti halunnut jo hyppäämään ja käynti oli lähinnä ravimaista steppailua. Lopulta pääsimme esteille, Tereziä sai pidättää melko paljon jotta ympyrän muoto pysyi oikeana. Lopulta tamma ymmärsi hidastaa ja esteet sujuivat täydellisesti. Tallityttö joutui kerran korjaamaan yhden puomin. Loppuverryttelyn aikana tyttö kasasi esteitä pois. Loppukäynnit suoritimme Terezin kanssa tallin pihatiellä. Tallissa riisuin tammalta varusteet ja innokas tallityttö halusi huuhdella Terezin, jonka jälkeen tamma pääsi takaisin tarhailemaan.

10.06.2015, Kesäfiilistelyä (omistajan kirjoittama)
Aurinko porotti taivaalta, lämmintä oli auringossa 25 celciusta. Terez makoili tarhauksessa varjossa, mutta huomatessaan minut nousi höristen ylös ja löntysteli tarhan portille. Laitoin riimunnarun kiinni ja talutin tamman tallin eteen harjauspuomille. Suitset ja harjat olin jo aiemmin hakenut puomille, joten pääsin suoraan harjailemaan pölyistä tammaa. Pikaisen harjauksen jälkeen laitoin Terezille suitset päähän ja nousin penkin päältä selkään. Ohjasin tamman tallin viereiselle pellolle jossa kävelimme pitkin ohjin lähes vartin verran. Seuraavaksi otimme hieman harjoitusravia kumpaankin suuntaan, kuumuuden ja satulattomuuden vuoksi en jaksanut edes yrittää keventää. Lopuksi otimme vielä muutamat laukkapätkät kumpaankin suuntaan. Terez oli laiskan oloinen, mutta niin olin kyllä itsekin. Lopuksi kävelimme vielä viisi minuuttia pitkin ohjin. Selästä laskeuduttuani talutin tamman suoraan tarhaukselle, jossa otin suitset pois päästä. Terez palasi varjoon piehtaroimaan ja makoilemaan, itse vein harjat ja suitset paikoilleen ja jatkoin muita töitä.

01.05.2015, Viides varsa (omistajan kirjoittama)
Olimme istuneet jo muutaman tunnin tallissa varsomiskarsinan luona. Lopulta aamuyöllä kello 04:38 syntyi pieni orivarsa. Varsan nimi oli jo päätetty, oli se sitten ori tai tamma siitä tulee isänsä mukaisesti auto. Mercedes, komea ruunikko poika. Seuraavana päivänä olikin kaunis keväinen päivä, auringossa oli jo 10 astetta lämmintä. Suuntasimmekin tarhaukseen ensimmäisen kerran. Terez ja varsa nauttivat yhteisestä ulkoiluajasta kovasti. Varsa on kova syömään ja erittäin huomionhakuinen. Pojan tulevaisuudesta voin jo luvata sen verran, että se jää meille kotiin kilpailemaan esteratsastuksen parissa sekä jatkamaan 'auto' -sukuaan. Eläinlääkäri kävi tarkastamassa varsan, kunto on hyvä ja poika on terve. Innolla odotamme nyt kevään jatkumista ja millään ei malttaisi odottaa orin kasvamista täysikasvuiseksi, jotta päästään kouluttamaan siitä huippu kisatykki!

15.03.2015, Estekisoissa (omistajan kirjoittama)
Valmistuimme aamulla hyvissä ajoin lähtemään kilpailupaikalle. Edeltävänä iltana olimme tallityöntekijöiden kanssa laittaneet tavarat kasaan sekä puunanneet hevoset hienoiksi. Tänään suuntaamme Farbranch Irish Draughtsiin. Terez meni traileriin oikein mallikkaasti ja aikataulumme piti täsmällisesti. Kilpailupaikalle saapuessa otin Terezin ulos trailerista ja innokkaat tallitytöt alkoivatkin harjata mustaa puoliveristä. Kävin itse sillä välin ilmottautumassa ja takaisin päästyäni tytöt olivatkin jo myös saaneet laitettua tammalle varusteet. Pian olikin vuoromme siirtyä katsomaan rataa läpi, jonka jälkeen siirryimme verryttelyalueelle. Terez vaikutti aluksi hieman tahmealta ja väsyneeltä, mutta muutaman hypyn jälkeen se heräsi hyvin ja tiesin että päivä tulee olemaan todella hyvä. Jos onnistumme tänään Terezin kanssa ja sijoitumme, se pääsee niinkin ansaitulle kisaeläkkeelle. Meitä ennen oli muutama muu ratsukko ja pian meidät kuulutettiin portille odottamaan vuoroamme. Terez odotti korvat höröllään ja lähtömerkin saatuamme se nosti varmasti upeimman laukan, mitä ikinä tamman kanssa olen kokenut. Se varmaankin aisti, että nyt tarvitsee onnistua ja hyvin. Yleensä en itse jännitä kilpailuja, onhan niitä jo monia takana, mutta tällä kertaa olin todella jännittynyt enkä muista kunnolla radan suorituksesta mitään. Maaliviivan ylitettyämme yleisö hurrasi ja kuulin kuulutuksesta, että siirryimme kärkeen. Meidän jälkeen olisi vielä monia ratsukoita, joten mitä vain voi tapahtua. Odottavan aika on pitkä, mutta vihdoin luokka päättyi. Odotimme tuloksia jännittyneenä, en ollut kerennyt seuraamaan kunnolla muiden suorituksia, enkä ollut perillä tilanteesta. Pian kuuluttaja kailotti kaiuttimista sijoittuneita kuudennesta sijasta lähtien. En ymmärtänyt tilannetta yhtään, kun kuulin oman nimeni sekä Terezin nimen ykkössijalla. Kävimme kunniakierroksella, jonka jälkeen ymmärsin näiden olevan viimeiset kilpailut tamman kanssa. Me onnistuttiin, voitettiin! Haikea tunne valtasi minut, mutta ainahan voin käyttää Tereziä pienemmissä kisoissa satunnaisesti. Kotiin päästyämme Terez sai ansaitsemansa herkut sekä iltaruuat. Itse painelin samointein petiin, oli kuitenkin ollut varsin pitkä päivä.

22.11.2014, Maasto (omistajan kirjoittama)
Terez oli jäänyt aamuruokien jälkeen talliin, odottamaan ratsastusta. Tamma oli täynnä turvetta, varmasti tahallaan pyörinyt karsinassa juuri kun kuuli tuloni. Hain varustehuoneesta harjat ja suitset, sekä suojat. Tonya oli, ihme ja kumma, suostunut lähtemään new forest ponilla, Helinällä, mukaani maastoon. Olin jo harjaamassa Tereziä, kun Tonya saapui talliin. "Moi!", hän huikkasi melko tylysti. "No moikka moi, mikäs sulla kesti?", kysyin katsomattakaan siskoani. "Onko sillä väliä, missä se hiton poni on? Ulkona? Mikset tuonut sisälle sitä valmiiksi?", Tonya raivosi Terezin karsinan ulkopuolella. "Mäkin vasta tulin, eikä se nyt mun syy ole, ettet ilmottanut aamuvuorolle, että poni jää sisälle", totesin ja Tonya lähtikin hakemaan tammaa ulkoa. Terez antoi laittaa suitset kiltisti. Kypärä päähän ja talutin tamman ulos. Tonya tuli heti perässäni pienen pyöreän ponin kanssa. "Olisin ihan hyvin voinut lähteä Jessellä mukaan", tyttö vinkuin taas, johon en edes vaivautunut vastata. Maastoilu sujui erittäin hyvin. Terez ei säikkynyt mitään ja näytti huomioivain Helinän pienemmät askeleet hyvin. Laukkapätkällä molemmat innostuivat tietysti ja kevyt kilpailu siitä tulikin. Terez tietysti laukkahirmuna voitti, jonka päätteeksi heitti muutaman pukin. Itsehän tyydyin roikkumaan kaulalla, mistä rakas siskoni saikin varmasti iloa päivään. Naureskellen Tonya kulki ohi ponin kanssa, ja kääntyi metsäpolulle, josta pääsee palaamaan tallille järven kautta. Annoin Tonyan ja Helinän kulkea edellä, ainakin Terez käyttäytyisi hieman paremmin. Tallin nähdessään ja kuulessaan kavereiden tervehdykset alkoi Terez jälleen hieman kiihtymään, mutta pysyi onneksi aisoissa tallin ovelle asti. Karsinassa otin suitset ja suojat tammalta pois, jonka jälkeen kevyt harjaus ja toppaloimi päälle. Annoin tammalle vähän kauraa sekä porkkanan pilkottuna. Tamma pääsisi vihdoinkin tarhaan, jonne se mieluusti kävelikin ilman mitään säpsyilyjä. Aamuvuoro oli jakamassa juuri heiniä ulos, ja Terez olikin varsin tyytyväisen näköinen saadessaan jälleen ruokaa.